Memo itselle:

Jos pidät hallussa monsteria (AA/KK) ja joku re-reissaa, älä mene allin ellet ole shortstack. RE-RE-RAISE!!! MUISTA!!!

Pokeri & positio

Tilannepäivitys: Olen taas päässyt "jaloilleni" pelien osalta. Tein aloittelijamaisen mokan ja menin 6 dollarin sittariin turhauduttuani pelin tasoon ja bad beateihin alemmissa sittareissa. Virhe tai ei, päädyin voittamaan hyvän peliesityksen jälkeen tuon sittarin ja keräsin tähän asti suurimman yksittäisen voittoni. Tajusin kuitenkin, että vaikka peli oli miellyttävämpää ja pärjäsin tuossa kyseisessä sittarissa, niin bankrollini ei kestäisi tuolla tasolla pelaamista. Kiitin siis onnettaria ja palasin takaisin alempiin sng-peleihin. Ennen kuin aloitin taas jauhamaan pelejä sillä tasolla sain kiinnostavan pokerilinkin IRCnetistä:

www.checkyourbets.com

Tämä on periaatteessa sama asia josta Royal Blush kirjoitti blogissaan. Eli systeemi jolla voi tarkkailla omaa menestystään turnauksissa ja ring gameissa. Erittäin yksinkertainen ja helppokäyttöinen + tarpeeksi informatiivinen. Nyt voin tarkkailla taloudellista ja pelillistä menestystä Absolutessa ja tehdä käsianalyysia pelaamisestani Pokerstarsissa. Suosittelen kaikille!

Aloitin pelaamaan taas 1 sekä 2 dollarin sittareita ja viimeiset päivät ovat menneet kivassa myötäisessä. Olen myös löytänyt uuden tavan orientoitua pelaamiseen. Katson samalla pokeriohjelmia kun pelaan, tällä hetkellä WSOP 2005 main eventiä (13 jaksoa). Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että ohjelma jurnuttaa pikkuikkunassa taustalla ja keskityn pääsääntöisesti pelaamiseen. Näin huomio pysyy aikaisempaa paremmin pelissä ja jos se jonnekin harhautuu, niin pysyypä ainakin pokerin kontekstissa silloinkin! Todella mehukkaiden kohtien osuessa silmään painan pausea ja odotan hetkeä jolloin voin ohjelmassa pelattavan käden katsoa rauhassa. On toiminut kyllä hyvin tähän asti verrattuna aikaisempaan musiikin kuuntelemiseen jne. Pakko se on myöntää, että peli sujuu paremmin kun keskittyy itse pelaamiseen ilman netin selailua, tv:n katselua tai musiikinkaan kuuntelua.

Tulipas pitkä sepustus... No nyt itse asiaan.

Positiopelaaminen

Jaan positiopelaamiseen kahteen erilliseen osaan. Vastustajia vastaan pelaaminen ja korttien pelaaminen. Ensimmäinen tarkoittaa omaa asemaa muihin pöydässä istuviin pelaajiin nähden ja jälkimmäinen luonnollisesti sitä mitä kortteja ja millä tavalla pelaan mistäkin positiosta. Tarkoitukseni on esittää omia mielipiteitäni pohjautuen yleisiin ohjeistuksiin mitä näistä asioista sanotaan. Kaikki varmaan tietävät mitkä ns. perussäännöt tässä suhteessa ovat, joten käyn ne läpi vain pikaisesti kerraten.

Positio muihin pelaajiin nähtynä

Tästä aiheesta kävimme lyhyen kinan huohin kanssa voittamani Rollo Openin jälkeen. Olin sitä mieltä, että hän oli erittäin huonossa asemassa pöydässä ollessaan Sakesta seuraava toimintavuorossa. Mainittuani tämän huoh sanoi, ettei istumapaikalla ollut mitään väliä, mutta pehmensi sitä myöhemmin siihen muotoon, että olisi pelannut nuo kädet samalla tavalla vaikka olisi istunut parvekkeella. Lähtötilannehan oli se, että huoh ja Sake olivat olleet tukkanuottasilla edellisessä kahdessa turneessa. Ensimmäisessä huoh veti pidemmän korren, mutta toisessa Sake palautti palveluksen. Ennen turnauksen alkua juttelimme Saken kanssa ja hän suorastaan paloi halusta päästä pelaamaan huohia vastaan. Jos ajatellaan istumapaikkoja joilla he olivat, niin ne olivat juurikin sellaiset joissa kaksintaisteluita ei voi välttää. Peräkkäiset pelaajat ovat normaalisti paljon useammin samoissa poteissa mukana ihan jo siitäkin syystä, että toisen ollassa buttonilla toinen on SB ja toisen ollessa SB, toinen on BB. Eli blindien stiilaukset ja muiden foldatessa edellä matalampi kynnys lähteä peleihin mukaan/ korottaa suorastaan kutsuvat näitä pelaajia pelaamaan toisiaan vastaan. Veikkaisinpa, että noilla korteilla, mutta eri positiossa istuessa oltaisiin voitu nähdä hyvinkin erilaisia variaatioita siitä miten tilanteet olisi pelattu. Esim. mukana olisi voinut olla muita pelaajia, ihan positioiden vaihtumisesta johtuen, joka olisi muuttanut nämä headsuptilanteet avain erilaisiksi. Itse foldasin juuri heidän edeltään kaksi kertaa pelattavat kortit ja ihan vain sen takia, että halusin antaa heille mahdollisuuden pelata toisiaan vastaan (kukaan muu ei ollut limpannut edeltäni mukaan, joten olin vedenjakajana). Lisäksi se, että ko. pelaajat istuivat kylki kyljessä nostaa painetta näissä tilanteissa entisestään.

Listaan seuraavaksi yleisellä tasolla asioita, miten haluaisin niiden olevan pelipöydässä omalta kannaltani:

- ennalta-arvaamattomat ja löysästi pelaavat vuorossa ennen minua eli vasemmalla

- tiukasti pelaavat ja passiiviset oikealla

- tarpeeksi etäisyyttä pelaajiin, jotka arvioin pöydän pahimmiksi vastustajiksi koska:

• fyysinen läheisyys vaikeuttaa pelaamista, peräkkäisyys antaa tilanteelle enemmän kaksintaistelun fiilistä ja madaltaa kynnystä blindien takia olla mukana samoissa poteissa
• vaikeuttaa toisen tarkkailua, koska et ole hyvässä tarkkailupositiossa

- positio josta voin tarkkailla hyvin pahimpia vastustajiani (pöydän pääty tai vastakkaisella puolella)

Nämä ovat aika selviä asioita joten en spekuloi niitä tässä sen enempää. Pätevät niin live kuin onlinepelaamiseen, tosin online et tietenkään voi lukea fyysisiä readeja. Aggressiiviset, hyvät pelaajat ovat tässä mielessä minulle vielä ongelma. Toisaalta haluat heidät ennen sinua, mutta silloin altistut bluffeille ja blindryöstöille. Perässä ollessaan heillä taas on parempi positio pelata. Aggreja pelaajia vastaan pelaaminen on muutenkin minulle vielä erittäin problemaattista, aihe josta haluaisin ehdottomasti saada lisätietoa lähiaikoina.

Viimeisenä kohtana on positiopeli chipstackin suhteen. Jos olen hyvissä asemissa stäkin osalta haluan ehdottomasti keskikokoisia ja sitä hieman pienempiä stäkkejä jälkeeni eli vasemmalle puolelle. Näitä on onlinepelissä paras pompotella, paljon mieluummin kuin shortstakeja jotka ovat alituinen allin uhka. Toki johtoasemassa olevan vastuuseen kuuluu tiputella shortstakeja jatkosta, mutta maksumieheksi heidän alituisille tuplaamisille ei ole syytä alkaa. Mieluummin teen päätöksen heidän allininsä jälkeen kuin yritän stiilata heidän blindinsa ennen sitä. Keskikokoisilla tai sitä pienemmillä stäkeillä haluan mieluusti saman kokoisia stäkejä molemmin puolin itseäni ja pysytellä mahd. kaukana isoista kasoista, jotka yrittävät uunottaa minua blindeilta ja pakottavat puolustamaan niitä. Shortstakkeja en myöskään halua yrittää bluffata blindeilla, koska heidän allininsä ovat minulle paljon raskaampia katsottavia kuin hyvissä asemissa pelattaessa. Pienellä kasalla pelaaminen poikkeaa näistä aika lailla, koska silloin haen lähinnä hyvää allin mahdollisuutta. Ehken haluaisi toista shortstakia perääni, jos menen allin edellä tehtyä ison/keskikokoisen stäkin korotusta vastaan. Kun potissa on enemmän rahaa voi tuo toinenkin shortstack pitää kannattavana lähteä katsomaan omilla korteillaan, jotka ehkä foldaisi jos potissa ei olisi jo taatusti 2 pelaajaa.

Tämmöistä tällä kertaa. Ensi kerralla käyn läpi tuota toista osaa eli korteilla positiosta pelaamista. Käytän tukena analyysia omista pelaamistani käsistä pokerstarsin turnauksissa, jotka olen tallentanut Poker Trackeriin.

Quickie: Huono päivä

No niin. Taas ollaan downswingissä ja taitaa olla aika ottaa muutama päivä vapaata pokerin pelaamisesta and hit the books niin sanotusti. Sunnuntaina kävin toteamassa, ettei minun vaikuta pelata 2 dollarin sittareita muuta kuin pelatessani parasta peliäni. Pelit ovat sen verran tiukemmat ja pelaajat osaavampia, ettei virheitä tapahdu siellä läheskään yhtä paljon. Maanantain ja tämän yön päätin kuluttaa yhden dollarin pöydissä, mutta ikävä kyllä kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. Muutama bad beat, pari turnausta huonoilla korteilla, 1-2 omaa pahaa mokaa sekä yksi tilttaus olivat päivän saldo ennen kahta viimeistä skabaa, jotka todella katkaisivat kamelin selän. Positiivista tässä on se, että opinpa ainakin yhden asian. Jos shortstack on all-in ja minun lisäkseni toinen pelaaja on mukana tässä tapahtumassa, niin en enää ikinä pelaa herrasmiespeliä. Tästä lähin jos minulla ei ole mitään huijaan vastustajaa pelaamaan herrasmiesmäisesti "check to the river" ja jos minulla on mielestäni paras käsi pistän hänet maksamaan turnin ja riverin näkemisestä. Ja ehkäpä tärkeimpänä se oppi, että tästä lähin pienellä riskilläkin aion pääsääntöisesti katsoa shortstackin allinit menemällä itse allin. Saadaanpa ainakin vähennettyä noita ongelmia luottamusasioiden kanssa kolmannen osapuolen ja minun välilläni. Mitä siis tapahtui...

1 dollarin sittari: Olen buttonilla A9 offsuitilla. Ennen minua shortstack (n. 1/3 omasta stäkistäni menee allin), katson tämän ja saan mukaani alkukierroksella limpanneen kolmannen osapuolen. Floppi tulee 2 7 9, eli minulla on top pair ja ace kicker. Hyvä käsi siis. En silti aio korottaa vaan katsoa käden loppuun asti. Etupositiossa oleva tyyppi menee kuitenkin all-in ja katsominen maksaisi minulle koko stäkin. Vittuuntuneena päättelen hänellä olevan taskussa vähintään kymppipari, joten joudun foldaamaan. Ällistyksekseni kaveri paljastaa taskustaan AKo:n ja häviää potin. Hän siis meni flopin jälkeen allin ei millään. Shortstack tekee kivan nousun paskakädellään ja yhtäkkiä huomaankin tipahtaneeni toiselta sijalta viimeiseksi (4 henkeä). Annan sanaisen arkkuni laulaa ääliötä kohden oikein kunnolla, tarkoitan siis KUNNOLLA. Jään neljänneksi, viimeiselle sijalle rahojen ulkopuolella.

2 dollarin tourney: Olen mukavissa asemissa n. 80 sijan paikkeilla, mukana vielä n. 200 pelaajaa. Olen BB´lla ja edessäni tapahtuu seuraavaa. Etupositiosta limppaa mukaan pöydän chipleader 100 dollarin hintaan, shortstack tekee saman SB´ltä. Korotan 400 ja chipleader maksaa. Shortstack menee allin 970 dollaria JA tässä vaiheessa minun pitäisi mennä itse allin. Mutta herrasmiespeliä pelaavana ajattelen, että chipleaderilla ja minulla on paremmat mahdollisuudet tiputtaa kaveri pois, jos checkaamme korttimme riverille. Katson allin korotuksen ja chipleader tekee saman. Floppi on 6 9 10, booyaa! Minulla on kolme ysiä. Checkaan ja oletan chipleaderin tekevän samoin. Yllätys, yllätys, hän ei tee niin vaan menee allin. En voi muuta kuin katsoa ja naurahdan epäuskoisena nähdessäni hänen korttinsa. 87 offsuit! Kaveri maksaa korotuksia ja allineja tuollaisella kädellä. No, se siitä turnauksesta, mutta pari asiaa viisaampana.

1) Huijaa em. tilanteissa minkä pystyt. Jos et omaa mitään, pyri korostamaan herrasmiespeliä. Jos sinulla on jotain, rankaise heti ja tiputa muut katsojat pois potista.

2) Jos shortstack menee allin ja sinulla on hyvä käsi, mene itse allin. Näin saat kalastelijat pois potista. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että jätät katsomatta noita allineja jonkin verran. Tämä koska et voi mennä automaattisesti allin, jos perässäsi on vielä tyyppi joka on aikaisemmin korottanut ja voi myös omata vahvan käden.

PS. Riflaaminen onnistuu jo helposti 6+6 stäkillä. Tavoite olisi päästä ainakin 8+8 riflaamiseen asti, mutta se vaikuttaa tällä hetkellä aika vaikealta.

Pelikassa on pyhä

Ajauduimme huohin kanssa mielenkiintoiseen ristiriitaan pelikassan merkityksestä. Haluan heti kärkeen korostaa, että minulle on periaatteessa aivan sama miten huoh omia rahojaan käsittelee. Koen tämän esimerkin vain hyvänä pohjana puhua siitä, miten pelikassaan yleisesti pokeria pelaavien ammattilaisten ja tosissaan pelaavien harrastelijoidenkin keskuudessa suhtaudutaan. Ja tämän jälkeen voimme jättää asian rauhaan ja todeta vain, että "We dip our way and huoh dips her way."

Doyle Brunson aloittakoon: "...Poker professionals don´t say to themselves: I could buy a new house with this money, what am I doing risking it in a Poker game? They realize it´s operating capital, and not profit, and therefore not really available to buy that new house or car..."

Lee Jones: "...it´s healthy to monitor its (bankroll) growth (and shrinking), and keeping it separate will make that possible. It also attenuates the emotional swings associated with wins and losses. If you don´t view a win as, "Oh boy, a new stereo!" or loss as, "Oh dear, what of the rent?" then you´ll play a better poker game all around."

David Sklansky: "If you don´t have minimum bankroll, you dont have enough to play."

Listaa voisi jatkaa, mutta siihen ei liene syytä. Yleinen käsitys pokerimaailmassa on se, että pelikassa on pyhä. Sijoitettu raha on tarkoitettu pelaamistarkoitukseen, jos siihen ei ole sitoutunut voi oma peli kärsiä huomattavasti. Ymmärrän, että pelikassa käsitteenä voi tarkoittaa eri pelaajille eri asiaa. Toiselle se on rahasumma, jonka on valmis sijoittamaan huvittelemiseen. Toiselle se alussa on rahasumma, jonka on valmis sijoittamaan pelin opettelemiseen. Kolmannelle se on tarkoitettu alkupääomaksi, jolla lähdetään tekemään tuottoa pelistä. Itse olen pelaajana toisen ja kolmannen vaihtoehdon välissä. Olen tietoinen siitä, etten vielä ole erittäin hyvä pelaaja, mutta olen silti tehnyt suunnitelman pitemmällä aikavälillä. Minulle pelikassa on koskematon, olen valmis häviämään sen, jos se auttaa minua tulemaan paremmaksi pelaajaksi. Mutta tavoitteeni on kasvattaa sitä ja nostaa itseni ns. seuraavalle tasolle. Tämä tarkoittaa sittareissa turnauksia joiden buy in on 3-10 dollarin välillä. Syitä tähän on kaksi: 1) Tuotto paranee mitä ylemmäs siirryn. 2) Peliseura jossa pelaan paranee, joka tietenkin tarkoittaa, että minulla on parempi mahdollisuus kehittyä pelaajana. Pokerin pelaajana minulla on tavoite päästä eteenpäin "urallani" ja kehittyä pelaajana. Päästä pois alimmilta tasoilta, jossa suckout artistit ja päättömät pelaajat dominoivat ja ovat pelillisen kehityksen esteenä. Mitä korkeampi taso, sitä nopeammin kehityn. Simppeli kaava kaiken kaikkiaan. Ja jos taso ei riitä, voin aina tehdä paluun alemmalle tasolle, jossa hion pelityyliäni ja kasvatan rolliani taas sellaiseksi, että voin siirtyä ylemmäs. Kiire minulla ei näitä siirtymiä tekemään ole, mutta selvä tavoite niiden tekemistä varten on hyvä olla olemassa.

Mitä haittoja omasta pelikassasta syöminen sitten tuottaa? Pelissä voi toki kehittyä alemmillakin tasoilla, mutta se on hitaampaa ja raja tulee väkisinkin vastaan jossain vaiheessa. Hyvien ja huonojen pelaajien suhde on vakio, kuten on myös pelin taso. Pelillinen kehitys on tavoite varmasti jokaisella vähänkään tosissaan pelaavalla pelaajalla, joten alemmalle tasolle jumiminen ei ole järkevää. Tuotto siellä on pienempää ja jos parempaan profiittiin olisi mahdollisuus ylemmällä tasolla, niin järkevä liike olisi pyrkiä siirtymään sinne. Pelikassaan kajoaminen vain pitkittää tätä prosessia. Sama kuin ettei ottaisi parempaa, kehittävämpää, haasteellisempaa ja paremmin palkattua työtä vastaan vain koska ei jaksa. Lyhytnäköisesti katsottuna alemmalla tasolla pelaaminen ja rahan ottaminen tililtä kun johonkin huvitukseen sitä tarvitsee on varmaan miellyttävää, mutta pitemmälle asioita miettivä pokeristi näkee asian eri tavalla. "Bankroll management" on yksi keskeinen tekijä omaa peliä kehitettäessä. Sitä voi alkaa harrastamaan ennemmin tai myöhemmin, kehitys tapahtuu samassa aikataulussa. Vaikka ylemmälle tasolle ei olisi siirtymässä, ei omasta pelikassasta rahan ottaminen ole järkevää. Tällöin altistaa itsensä muille lieveilmiöille! Työntämällä kättään omaan pesään (mikä kielikuva), altistaa itsensä downswingin, kylmien korttien ja bad beatin vaikutuksille, joka voi vaikuttaa omaan pelaamiseen negatiivisesti (tappiolla ollessaan ja huonoilla korteilla pelatessaan hammasta usein alkaa kiristämään, sen tietävät kaikki).

Minun mielessäni pelikassa on siis keskeisessä asemassa myös pelillisen kehityksen kannalta. Suhtautumalla siihen kunnioituksella ja asettaessani itselleni tavoitteen päästä ylemmälle tasolle pelikassaa kartuttamalla, annan itselleni uuden tavan parantaa peliäni - ilman sitä riskiä, että häviäisin paljon rahaa niin tehdessäni. Toki mahdolliset profiitit myös mielessä aina välillä liikkuvat, mutta olen sitä mieltä ettei alemmille tasoille jääminen pitemmällä aikavälillä tuota minulle sen enempää rahaa kuin nytkään. Ymmärrän toki "tulottoman opiskelijan" pointin siitä, että hänelle alemman tason mahdolliset profiitit riittävät. Olkoon niin, mutta pelikassaan ei silti mielestäni (eikä pokerimaailman yleisen käsityksen mukaan) ole syytä kajota, vain mahdollisiin tuottoihin. Silloinkin syöt omaa marginaaliasi, jos voittojen määrä ei ole useita kymmeniä prosentteja. Tietenkin pelikassa voi olla siellä vain huvipelaamista tai pelin oppimista varten. Oppimistarkoituksessakin se pelikassa kannattaa mieluummin pelata kuin nostaa pois pelitililtä. But we dip this way, you dip your way.

PS: Olen oppinut riplaamaan pelimerkkikasalla, 10 merkillä Gus Hansen style. Tavoite on siinäkin nousta ylemmälle tasolle. Lisään tämän illan aikana kasaan 2 merkkiä lisää. xD

EDITTIÄ profiittien nostamisesta alemmalla tasolla omaan käyttöön ilman, että syö omaa marginaaliaan: Jos siis alemmalla tasolla on jo useita kymmeniä yksiköitä voitolla, sanotaanko nyt vaikka 60 yksikköä olet todennäköisesti jo sillä pelillisellä tasolla, että kannattaa jo ainakin yrittää haastaa seuraava taso ja sinne siirtymiseenkään ei (edes pokerstarsissa) olisi kovin pitkä matka. Eli siinäkään mielessä ei ole järkevää pelata alemmalla tasolla, vaikka siellä voitollista peliä pelaakin. Mahdollisuudet parempiin tuottoihin ovat realiteetti, joten miksi ei kokeilla?

Pokerstars vs. Absolute Poker

Duel of the day: 78s vs. 55 49,7 - 49,0 (suited connectors on suosikki pienempää paria vs!)

Pokerstars vs. Absolute Poker. Vielä kaksi viikkoa sitten olisin hehkuttanut ehdottomasti Pokerstarsin puolesta tässä kisassa. Olen pelannut siellä miltei alusta asti ja siellä pelaa myös rakas huohimme. Alun perin menin sinne, koska sain kuulla sen olevan halpa paikka aloittaa pokeriharrastus, mutta kallis jos sitä aikoi jatkaa. Cash gameseihin en ole juurikaan koskenut, mutta sittareissa olen saanut pelata omillani miltei kaksi kuukautta. Pokestars tarjoaa 45 hengen 1,1 dollarin sittareita sekä hieman kalliimpia (1,75 dollaria) 18 hengen turbosittareita. Seuraava taso on harmillisesti viidessä dollarissa, johon oma lähtökassani ei aivan riitä. Dollarisittareiden tasoa voisi luonnehtia vaihtelevaksi, joukossa on aloittelijoita, mutta myös hieman parempia pelaajia. Sanoisinpa jopa, että törmään itseni tasoisiin tai parempiin pelaajiin joka turnauksessa - useamman kerran. Tarjolla on myös isompia turneita, joissa lähtömaksut ovat 1-3 dollaria + kymmenykset. Uusinta uutta ovat 10 sentin turboturnaukset, joissa voi voittaa 10. parhaan sakkiin sijoittuessaan n. 20 - 100 dollaria. Ihan hauskoja, vaikkakin tuurista totaalisesti kiinni. Käyttöliittymä on hyvä, softa on erittäin luotettava ja suuri bonus on se, että ´stars on Poker Trackerin (pokerikäsien ja turnausten analysointiin käytettävä ohjelma) kanssa yhteensopiva. Asiakaspalvelu on erittäin ystävällistä sekä nopeaa ja kaiken kruunaa mahdollisuus siirtää rahaa suoraan Visa Electronilta pelitilille. Vetää siinä siis vertoja PAF:n kanssa. Lisäksi pokerstarsin käyttäjien turnaustiedot menevät kaikki ylös yleiselle palvelimelle, josta niitä saa vapaasti käydä katsomassa. Pieni, mutta kiva lisä tarjontaan.

Huono puoli Pokerstarsissa on se, että rahallisen hyödyn maksimointi on alhaisilla lähtövaroilla erittäin vaikeaa. 45 hengen sittarit kestävät kauan (jos pärjäät niin 2-4 tuntia) ja tässä mielessä kiinnostavammat turbosittarit ovat kuitenkin hieman enemmän tuurista kiinni, kun lähestytään pelin loppuvaiheita. Ja oma vahvuuteni on juuri finaalipöydässä pelaaminen ja taitoni korostuvat
sitä enemmän mitä vähemmän porukkaa on mukana. Isojen turnausten alkamisajankohdat ovat erittäin myöhäisiä (alkaen klo 1 jälkeen) ja tietenkin viimeisenä muttei vähäisimpänä - pelaajien tason on sanottu olevan kovempi kuin missään muualla ja itsekin olen AP:n kokemusten jälkeen kallistumassa tähän suuntaan. Oppimismielessähän tämä on hyvä asia, mutta rahan tekemisen kannalta ei. Bottom line, vaikka ´Starsilla omien kokemusten perusteella kykenen pelaamaan voittavaa peliä, on siellä nettoaminen paaaaaljon vaikeampaa kuin se jossain muualla (johon pääsemme seuraavaksi) voisi olla.

Absolute Pokeriin tutustuin kaverini Saken kautta. Hän kertoi pelaavansa siellä freerollista voittamilla rahoillaan 9 hengen sittareita alkaen 50+10 senttiä! Ja vielä pärjäävänsäkin niissä (hän bustasi itsensä lopulta, mutta vasta siirryttyään korkeammalle tasolle). 9 hengen sittarit kuulostivat minun korvaani erittäin hyvältä. Pidänhän omina vahvuuksina finaalipöytä (9 henkeä) ja shorthanded pelaamista. Kiinnostuin asiasta vielä enemmän, kun pelasin yhden Saken sittareista loppuun hänen lähdettyä asioille ja vietyäni sen suhteellisen helpolla. Päätin muutaman päivän mietittyäni siirtää rahaa myös Absolute Pokeriin ja antavani mahdollisuuden sille. Tarjonta on erittäin hyvää aloittelevalle pelaajalle. 0.5 , 1, 2 ja 3 dollarin sittareita 9, 18, 27 ja 45 hengelle on tarjolla koko ajan. Lisäksi 1 ja 2 dollarin turnaukset pyörähtävät käyntiin jo 24 aikaan illalla. Pelillinen taso alimmilla tasoilla (0,5 ja 1 dollaria) vaikuttaa välillä naurettavankin helpolta. En lähde tekemään vielä mitään johtopäätöksiä, mutta olen voittanut reilun kolmasosan pelaamistani 9 hengen sittareista ja tullut kolmen parhaan joukkoon (3 ensimmäistä sijaa) yli 50 prosentissa pelaamistani sittareista. Aloitin eilen 2 dollarin sittarit saatuani kukkarooni hieman täytettä alemmilta tasoilta ja olen nyt pelannut tämän tason pelejä 3. Kaksi ensimmäistä sijaa ja yksi 4. tila. Pelin taso on ollut hieman parempaa, enkä enää koe dominoivani pöytää, mutta näissä peleissä olen kuulunut pöydän parhaimmistoon ja varsinkin headsupeissa tunnun olevan tällä hetkellä (tällä tasolla) erittäin kova pala purtavaksi. Toistan kuitenkin, etten lähde vielä tekemään mitään johtopäätöksiä, koska infoa ei ole tarpeeksi pitkältä ajalta (katsotaan parin sadan sittarin päästä), mutta hyvältä näyttää toistaiseksi.

Huonoja puolia AP:ssa ovat käyttöliittymän rumuus (johon kylläkin tottuu erittäin pian) sekä vaikeammat tavat siirtää rahaa. Jouduin avaamaan Neteller-tilin, joka ei aivan helppoa ollutkaan. Onnistuin kuitenkin pienten selvittelyjen jälkeen ja nyt kaikki skulaa. Muita huonoja puolia en tähän hätään sitten keksikään... PAITSI sen, etten saa tähän Poker Trackerin versioon lisättyä Absoluten tietoja, eikä niitä AP:n käyttöliittymästä samalla tavalla edes pysty tilaamaan kuin Pokerstarsilla.

Summa summarum, olen tullut siihen johtopäätökseen, että aion keskittää pelaamiseni jatkossa lähinnä AP:hen. Aion toki pelata huohin kanssa yhteisiä turnauksia Pokerstarsissa ja yrittää kasvattaa omaa saldoani siellä silloin tällöin. Joko turbosittareissa, 45 hengen sittareissa tai isoissa turnauksissa. Samoin informaation kerääminen omasta pelaamisestani Poker Trackeriin motivoi pelaamista Starsilla jatkossakin. Suurimman tarmoni aion kuitenkin keskittää jatkossa Absoluten 9 hengen sittareihin. And you can bank on that!

Kysymys huohille: Antaako Raymond tellejä? Mitä itse tunnen niin pitäisin miltei käsittämättömänä jos ei...

Tammikuu -turnee

Olipahan taas mielenkiintoinen pokeripäivä eilen. Se alkoi siten, että keräsin sittareista voittoa mukavat ~28 oohia ja lähdin sitten alkuillasta Sakeman's Palaceen, jossa livepokeriturnee otti paikkansa. Luvassa pieni kooste ja muutamia huomioita järjestyksessä neljännestä kamppailustamme Texas Hold'Emin merkeissä.



Turnaus nro. 4


Paikalla oli seitsämän pelaajaa, istumajärjestyksessä ensimmäiseltä diilerispotilta: Miia, Sake, Pekka, Guido, Patu, Spolle ja minä. Tuttuun tapaan, samaa vanhaa turnauskaaviota noudattaen, aloitimme pelin. Heti alkoi tapahtua! Muistiinpanojen epäselkeyden vuoksi huomioissa voi olla pieniä asiavirheitä. Guido kuitenkin vei kaksi ensimmäistä pottia, päästen kynimään Spollen aika shortstackediksi. Sitten iski sakehai, jonka AA nöyryytti voimakkaiden alkubetsailujen jälkeen Guidon JJ:n. Allin -tilanne luonnollisesti tiputti G:n, joka käytti hyväkseen re-buy -mahdollisuuden ja oli jälleen mukana.

Tässä välissä käytiin muutamia mielenkiintoisia käsiä. Sake oli chipleader ja Miia (Saken avopuoliso) näkyi olevan hyvässä nousussa, vaikka puhuikin koko ajan, että joutuisi lähtemään pois ennen yhdeksää. Taktiseksi vedoksikin epäiltiin.. Patu taisi Guidon tapaan ostaa itsensä peliin uudelleen ja nämä kaksi ottivatkin yhteen miltei heti ostojen jälkeen. Kaksi paria molemmilla, AAKK ja AA33 - ja Patu tippui turnauksesta ensimmäisenä allin-tilanteessa. Miian 66 voitti Spollen AJo:n ja tällä kädellä taisi Spolle tippua toisena turnauksesta. Miian jatkuvat allinit tilanteen pakottamana (aika alkoi häneltä siis loppua kesken) toivat hänelle yllättäen lisää chipsejä. Ja sitten tuli se soitto - Miian ei tarvinutkaan lähteä. Mikäs siinä, lisää peliaikaa hänellekin. Miian QQ taipui Pekan AA:lle ja koko illan hieman taustalla pysytellyt solidplayerimme sai kerättyä jonkin verran pottia. Sitten kävi allekirjoittaneellakin käsi! BB ja kädessä 74, £ooooh! Kukaan ei onneksi reisannut, Pekka vain lähti katsomaan. Floppi tuli 4J4 ja minua vähävaraista hymyilytti kovasti. Menin suur'eleisesti allin ja Pekka katsoi - häneltä löytyi kädestä J7s. Ei apuja hänelle ja vein mukavan potin. Jossain tässä välissä Guidosta tuli illan kolmas tippuja, kun hän halusi katsoa bluffaako Miia kun tämä veti jatkuvaa allinia. Kummallakaan ei ollut erikoisempia, Miialla kuitenkin jotain parempaa, kun hän G:n pudotti.

Seuraava käsi toi minulle pottia, Pekka taisi olla allin ja katsoimme tämän Miian kanssa. Pekan TA vs. Miian A2 vs. minun AQs. Pöytään ei tullut kummempia kenellekään ja akkakickerin avulla anastin rahat. Pekka siis tippui neljäntenä. Sake oli chipleader ja Miia shortstacked. Allin tuli hänen kohdalleen pian (with QJs). Minun oli pakko katsoa tämä AKo:lla ja se osoittautui hyväksi päätökseksi. Pöytään ei apuja suuntaan taikka toiseen ja Miiasta tuli viides tippuja. Heads up taisteluparin välillä. Olimme Saken kanssa aikalailla tasoissa mitä chipseihin tuli, mutta aika alkoi uhkaavasti loppua. Koska tarvin sitten illaksi.. viihdykerahaa.. ehdotin solidaarisesti, että jakaisimme potin. Aikaa pelata oli tuossa vaiheessa enää 10 minuuttia ja tahdoin ratkaisun jo sinä iltana. Chipsit olivat melko tasan - itselläni 6125 ja Sakella 6700, ei siis dramaattisia eroja niissä. Heti ei Sake tähän suostunut, mutta ajan loppuessa päädyimme tähän ratkaisuun. Hän vei chipleaderina 25 $oohia ja minä 20$oohia. Fair enough. Tasapeli, henkinen voitto jää riippumaan ilmaan ja kaksintaistelu odottamaan itseään ensi kertaan.

Ilta kokonaisuudessaan oli miellyttävä, vaikka yöstä ei sitten puhutakkaan. Pidimme ns. känniturnauksen (baarissa oli niin kuivakkaa, joten päädyimme pelaamaan Guidon luo), jossa en saanut menestystä. Potin voitti kaverini, baarista mukaan napattu, Raipe. Tästä häppeningistä ei erityisempää mainittavaa.


LOPPUTULOS
1. Sakeman ja Huoh
3. Miia
4. Pekka
5. Guido
6. Spolle
7. Patu

(Nämä voivat olla sekaisin johtuen buy-ineistä ja sotkuisista muistiinpanoista, korjatkaa ihmeessä jos huomaatte mokia.)

Päivän pokerisaldo: 48 e - 10 e (k.turnaus) = 38 e


Syväviiltävän analyysin paikka? Lyhyesti ja ytimekkäästi illan pelaaja-analyysi.

Patu: Edelleen hieman arvoitus minulle. Pokerinaama on hallittuimpia koko joukosta, mutta onni ei ole seurannut tätä pelaajaa lainkaan. Varmasti resursseja parempiinkin tuloksiin.
Spolle: Pelasi illan hieman höntsäillen. Pelottava vastus siksi, että on rohkea ja ehdoton allin -uhka.
Guido: Pöydän viihdyttäjä. Hyväntuulinen pelaaja, jonka epäonneksi koitui eilen pari kohtalokasta kättä. Guidokin on edelleen hieman vaikea analysoitava.
Pekka: Solid solid solid player. Tasainen ja varma, ei anna mitään tellejä itsestään. Kortti kävi sen pari kertaa hyvin ja jäätyi sitten loppuillaksi.
Miia: Miiaa vastaan on vaikea pelata, sillä hänestä ei osaa arvata, onko kädessä roskakäsi vaiko AA. Allin-uhka, etenkin eilen.
Sake: Sake on Sake. Hän on taktinen ja analyyttinen vastustaja, joka osaa hyödyntää esim. chipleaderin asemaansa mallikkaasti.


___
Eipä erikoisempaa, kiitos kaikille hyvistä peleistä. Seuraavaa kertaa odotellen!

Reply: Pelaajatyypit

(Kirjoittelen tätä samalla kun pelaan 2 dollarin turneeta Absolutella.)

Mielenkiintoinen kirjoitus huoh. Ihan hyvin poimittu nuo pelaajatyypit tuolta, pyrin jalostamaan noita vielä hieman pidemmälle ja tuomaan jotain omia ajatuksiani mukana. Ensimmäiseksi haluaisin kuitenkin erottaa pelaajatyypeistä pöytäkäyttäytymisen. Ne ovat jokseenkin eri asia, suunsoittajia löytyy kaikista pelaajatyypeistä. Vaarallisimmillaan he toki ovat ollessaan aggressiivisia pelaajia. Pahempaa yhdistelmää ei voi löytää kuin arvaamattoman, mutta osaavan pelaajan, joka hakee etua vielä suunsoitollaan. Tosi elämän esimerkkinä mainittakoon Mike "The Mouth" Matusow, jonka taidoista sain näytteen katsottuani tänään WSOP Tournament of Champions 2005 ohjelman. En ole nähnyt samanlaista moottoriturpaa missään, aivan huikeaa suunsoittoa. Itse olen pelaaja, joka mukauttaa omaa pöytäkäyttäytymistään tilanteen mukaan. Joskus koen, että hiljainen, mutta peliä selvästi hallitseva imago on paikallaan. Saan sillä kunnioitusta, josta on hyötyä varsinkin hyviä pelaajia vastaan, jotka näkevät suunsoiton läpi helpommin ja saattavat jopa innostua pelaamaan paremmin, jos heitä ärsyttää. Joskus jos koen hallitsevani pöytää ja vastustaja(t) vaikuttavat siltä, että heidät voisi smäkyllä saada tilttiin niin mikäs siinä. Osaan olla mulkku englanninkielelläkin. Pieni pahe, jonka eteen töitä voisi tehdä on kyllä tuo suunsoittajille vastaaminen samalla mitalla. En niinkään provosoidu heidän jutuistaan, vaan motivoidun ja innostun siitä haastesta, jonka he tarjoavat minulle paskanjauhannallaan. Joskus teen yliaggressiivisia ratkaisuja, jotka vahingoittavat minua, mutta toisinaan taas saan suurta nautintoa tiputtaessani heidät jatkosta.

Mitä tulee pelaajatyyppeihin niin tunnistan kaikki nuo tyypit, joita huoh mainitsi. Suckout artisteja vastaan pitää vain pelata omaa peliään, ehkä hieman tiukentaen peliä - varsinkin flopin jälkeen. Preflopissa mielestäni kannattaa pelata ihan normaalisti, ei mitään syytä vaihtaa strategiaa siellä. Flopin jälkeen pelataan, jos jotain saadaan. Kuten huoh sanoi, niin bluffaaminen on suht turhaa.

Aggressiiviset pelaajat ovat ainakin itselle niitä pahimpia. Kaverit ovat ilmeisesti lukeneet Doyle Brunsonin Super Systemin, joka ainakin tähän asti on yllättänyt minut totaalisesti. En odottanut saavani lukea, että Doyle, yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä pelaajista, on pelityyliltään ultra-aggressiivinen. Pelaa miltei mitä tahansa, yrittää varastaa pieniä potteja, pakottaa vastustajansa tiputtaan kätensä ankaralla reissaamisella ja bluffaamisella. Hän pelaa miltei mitä vain, flopin jälkeen ilman valmiita pelejä, pelkillä outeilla... Koko pelityylin salaisuus piilee siinä, että hän saa läpi paljon bluffeja ja porukkaa foldaamaan paremmat kätensä JA varastamaan paljon blindeja preflopissa. Näin hän rahoittaa ne kädet, joissa vastustajalla oikeasti on jotain - todennäköisesti hänen kättään parempaa - ja aina välillä hän rahastaa omilla hyvillä käsillään tai onnistuneilla hauillaan isoja potteja. Miten näitä kavereita vastaan pelataan? Toki siihen on lääke keksitty, eihän Brunsonkaan olisi muuten joutunut systeemiään muuttamaan kirjan julkaistuaan. Paul "Dot Com" Phillips puhui strategiastaan Gus Hansenia - toista erittäin aggressiivisena tunnettua pelaajaa vastaan. Hän sanoi pyrkivänsä re-reisaamaan Gusia mahdollisimman paljon preflop, jos hänen positionsa vain antaa siihen mahdollisuuden ja kortit ovat sinne päin. Näin heiltä saa parhaassa tapauksessa vietyä luulot pois ja annettua viestin siitä, ettei minua pomputella miten sattuu. Tästä näemme joitain hyviä esimerkkejä tulevan kauden WPT-jaksossa "Bellagio Five Star Classic". Näin hän saa Gusin epämiellyttävään paikkaan, antamalla hänelle hänen omaa lääkettään. Muuten lienee paras pyrkiä vain pelaamaan omaa peliään ja olla rohkea jos uskoo omaavansa paremman käden. Vaikeita vastustajia nämä kyllä ja tuon edellä mainitun taktiikan pelaaminen vaatii kyllä paljon rohkeutta. Monesti pyrin pysyttäytymään omassa pelissäni ja paikan tullessa, jos aggressiivinen pelaaja ei ole potissa mukana, käyttämään omia aseitani muita pelaajia vastaan.

Tight-aggressive / Solid-aggressive eli pelaajatyypit, joihin huohin kanssa kuulumme. Tai ainakin haluamme uskoa kuuluvamme. Omasta mielestäni näitä pelaajatyyppejä vastaan ei ole ole kovin vaikea pelata. Juuri silloinhan sitä tietää minkälaisia käsiä vastustajan pitäisi pelata. Pääsee käyttämään pelinlukutaitojaan ja pitäisi about tietää minkälaista peliä vastustaja pyrkii pelaamaan. Haastavaa, mutta silti comfort zonella olevaa pokeria.

Tämän lisäksi on tietenkin vielä muita luokkia, mutta helposti tunnistettavissa olevat pääluokat lienevät todellakin tuossa. Ehkä voisi lisätä huonon pelaajan mallikuvan eli löysästi pelaavan, mutta kuitenkin sellaisen joka ei kortteja saadessaan lähde niitä myöskään jahtaamaan. Unelmavastustaja ehdottomasti. Häntä vastaan sinulla on eniten aseita ja parhaiten tietoa. Kello on sen verta paljon, etten enempää ala tähän kirjoittelemaankaan. Absoluten pelit menivät tänään päin vittua, törmäsin kaksi kertaa top pairilla yllättävään settiin, kerran suoran hakuun, joka tarvitsi kortit niin turnista kuin riveristä minun kaatamiseeni JA vihoviimeisenä täyteen käteen, jossa allin lähtötilanne oli minun JJ vs. kaverin 65 offsuit...

Pelityylin muuntaminen pelaajien mukaan

Koulukiireiden keskellä kirjoitan, siksipä ei ole tullut mitään fiksua ulos yli viikkoon. Tekstin laadullisesta puolesta en halua edes kommentoida, sillä aivot heittävät nollilla ja väsyttää törkeän paljon. Aiheita on pulpahtanut mieleen viime päivinä paljon, jotain hyötyjä tylsistä kolutunneistakin.

Mitä uutta pokeririntamalla? Pieni päivitys siihen lienee paikallaan ennen varsinaiseen aiheeseen siirrymistä. Ei kuulu oikeastaan suurempaa, en ole pelannut ihan mahdottoman paljoa. Käsi on ollut todella kurjaa, lukuunottamatta yhtä turnausta. Tiukka pelilinjakin on kutakuinkin pysynyt ja odotan innolla pääseväni huomenna katsomaan lisää Howard Ledererin fiksuja sanomia Hold'Emista. Sijoitukset ovat olleet siinä 4-9 sijan paikkeilla, niistä ei erityistä mainittavaa.


Minkä sitten huomasin ongelmaksi viimeisimmässä liveturnauksessa, otan nyt puheenaiheeksi. Omaa pelityyliä on pakko pystyä mukauttamaan siihen nähden missä ja kenen kanssa sattuu pelaamaan. Netissä pelatessa jo vuorokaudenajallakin on eroa. Jenkit yms., joita vastaan pelaa iltaisin, ovat keskimäärin paljon johdonmukaisempia kuin aamupäivisin höntsäilevät tyypit. Lajittelin muutamia havaitsemiani pelaaja-/pöytätyyppejä, joita vastaan ei yksinkertaisesti saata pelata samankaltaista, omanlaisintaan peliä. Lista ei suinkaan ole kaikenkattava, tai kaikkien mielestä todenmukainenkaan, mutta yritän vain selvittää omia strategioitani luettavaksi ja teksti kulkee artikkeliin samaa vauhtia kuin ajatuksenikin. Olisi oikeastaan ihan mielenkiintoista kuulla muidenkin lukijoiden (JDubin?) mielipiteitä siitä, onko olemassa muitakin ryhmiä, ja miten teidän mielestänne kunkinlaisia pelaajia vastaan tulisi asettautua.

--- (Kaikkeahan en tietenkään paljasta, saati sitten saa mieleen, kunhan höpisen mitä mieleen tulee) ---



1) SUCKOUT ARTISTIT


Omasta mielestä yksi haastavimmista pelaajatyypeistä. Heitä vastaan on vaikea pelata juurikin siksi, etteivät he itsekään aina tunnu tietävän mitä (ja miksi) yrittävät. On vaikea ennustaa heidän käsiään tai arvioida onko peli jollain kierroksella täyttä bluffia, ok-kädellä höntsäilemistä vaiko ihan oikeasti hetkellisesti "oikeasti hyvällä" kortilla pelaamista. Ja se tuuri! Näillä suckouteilla on yhteistä se, että vaikka he lähtevät mukaan ihan ihmeellisellä kädellä, kosahtaa pöytään heille täydellinen korttiviisikko.
Itse olin etenkin aluksi ihan helisemässä tämänlaisten pelureiden kanssa. Hermostuin heidän uskomattomasta mäihästään, ihmettelin aidosti niinkin p*skaa strategiaa ja olin jo menettää järkeni. Miksi kukaan haluaisi vapaaehtoisesti maksaa 1000 oohia ja katsoa allinin kädellä J5? Kuka menee allin re-reisauksen jälkeen 22:lla? Naurettavaa.

Sitten muutin ajattelutapaani. Pitkällä tähtäimellä he eivät tulisi menestymään, kun taas oma taktiikkani tulisi kannattamaan. "Pelasin sen oikein", tuo lause auttaa pitämään mielenrauhan. Välttääkseni turhautumista lähden tällaisia pelaajia vastaan vain oikeasti hyvällä kädellä, jotta voin hyvillä mielin katsoa melkein kaikki mahdolliset korotukset preflopissa. Annan heidän pelata toisiaan pois ja seuraan sivusta, yritän haistaa heidän bluffitellejään, etteivät he tiukan paikan tullen voi karkoittaa minua pois potista kovilla betsauksilla. Tarkkaavaisuus, kärsivällisyys ja susimaiset iskut oikeisiin paikkoihin - siinä pelikorttini heitä vastaan.



2) Aggressiiviset pelaajat


Kaikki tietävät sen tunteen, mikä nousee pintaan, kun oikealla puolella istuva kaveri on aggressiivinen ja peloton reisailija, varsinainen chipjett? Sitä muuttuu helposti epävarmaksi ja alkaa miettiä oman kätensä hyvyyttä uudelleen, kun kaveri iskee pöytään korotuksen, joka kattaa puolet varoistasi. AA? KK? Muck? Tällainen pelaaja herättää paljon kysymyksiä ja etenkin sen, että kuinka hyvillä käsillä hän korottelee panoksia. Tämänkaltainen pokerihai pelottelee muita (arempia) pois potista ja saa ajettua monet ahdinkoon.

Itse olen ottanut vakaan asenteen heitä kohtaan. Pelaan erityistiukkaa peliä ja yritän omalta osaltani herättää pelkoa heissä. Pelaan vain harvoja käsiä, niitä, missä minulla on jo lähtökohdissa hieno mahdollisuus viedä potti. Jos saan flopissa jotain hyvää, korotan, enkä ala turhia ansoja kikkailla jollei minulla ole aivan mahtava käsi. Jos he ehtivät reisata ensin, nopea call tai re-reisaus. Eli reseptini heitä kohtaan on jokseenkin erityistiukka, mutta tarpeen tullen aggressiivinen linja.



3) Suunsoittajat


Menee hermo! Joku kälättää ja smäkyttää minkä kerkeää. Silloinhan se on ok, jos hän on ns oikeassa mielipiteissään, mutta toisinaan nämä suunsoittajat puhuvat täyttä roskaa. Ja ne katkeroituneet viestit, kun suupaltti häviää käden mielestään luuserille.. Tekisi mieli raivota ja sanoa pari valittua sanaa hänen omasta pelityylistään, mutta olen kokenut paremmaksi pitää turpani (pääosin) kiinni. Ai sitä makeaa tunnetta, kun pääsee tiputtamaan yhden tällaisista rasittavuuksista ja tylyttämään häntä sen jälkeen. Se kommentti kattaa kaiken sen, mitä olisi matkan varrella voinut todeta. Suunsoittajia on vain kestettävä, tai JDubin kaltaiset piikikkäät henkilöt voivat toki lähteä leikkiin mukaankin. Itsehillintä on kova sana, eikä ärsytys saa ajaa itseään lähtemään liian tarkoituksellisesti tiputtamaan tätä ärsyttävää kaveria ulos. Sellainen tapa saattaa kusta omaan nilkkaan ikävästi. Itse suosin sitä tyyliä, että nöyryytän heitä pelaamalla heidät suohon ja heittämällä tappavan kommentin jos ja kun he eliminoituvat ennen itseäni.



4) Tiukan linjan pelaajat


Omanlaisiaan vastaan on aina hankalin asettua. Minulle rankin ryhmä on siis juurikin tiukan linjan pelaajat. Listaan muutaman mielestäni hyödyllisen ja epähyödyllisen piirteen tästä pelityylistä.

+ Tiukan pelaajan maine voi säikyttää muita pois potista, etenkin jos tällainen henkilö betsaa tai käyttäytyy hieman normaalia aggressiivisemmin.
+ Bluffaaminen onnistuu keskimääräisesti helpommin. Kun reisauksiasi sun muita uskotaan helposti, voi silloin tällöin varastaa potin jos toisenkin. Tätä on kuitenkin vältettävä tekemästä liian usein, ettei uskottavuus mene ja vahinkoja käy hirveästi.
+ Jos lähtee peliin mukaan tasokkaalla kädellä, joutuu huomattavasti harvemmin pulaan. Howard Ledererin Secrets To Hold'Em NL tarjoaa oivia esimerkkejä tästä.
- Jos käsi ei käy, tätä linjaa on tuskallista ja vaikeaa ylläpitää.

Noniin. Jos joutuu asettumaan vasten tiukan linjan pelaajaa, on vaistottava, mitä hän tekee. Pitää arvioida omaa kättään melko tarkasti ja vaistota lähes yliluonnollisesti, onko kyseessä aito peli vaiko bluffi hänen osaltaan. Intuitionapit kaakkoon. Oma lääkkeeni tällaisiin tilanteisiin on sekava: toisaalta analyyttinen, toisaalta vaistonvarainen. Joskus voi myös koettaa pelotella tiukkaa pelaajaa, sillä hän saattaa perääntyä siten, olettaen toisella sittenkin olevan paremman käden. Aggressiivisuus toimii joskus heidänlaisiaan vastaan ja itsensä hänen paikalleen kuvitteleminen voi tuoda hyötyä.




Eipä tässä muuta röpinää. Toki olisin voinut analysoida pelipaikan, sen tunnelman, tilanteen vakavuuden ja muidenkin asioiden vaikutusta siihen, kuinka pelityyliä tulisi pystyä muuttamaan. Niin moni asia merkitsee! En kuitenkaan nyt ehdi ja jaksa kirjoittaa enempää, joten siitä lisää toisella kertaa.

Quickie: Kiitos Howard Lederer

Koin eilen pelillisesti katsottuna mustimmat hetkeni ja alkoi uhkaavasti näyttää siltä, että olisin ottamassa suurta takapakkia kehityksessäni. Voittomarginaali syötynä, saldo tappion puolella, jatkuva huono tuuri ja paskat ratkaisut olivat tekemässä minusta hermorauniota. Kaiken tämän ahdistuksen ja kaaoksen keskellä, oloni ollessa turvaton ja yksinäinen, löysin lohdun tutusta henkilöstä. Jeesus... Howard Lederer tuli luokseni "More secrets to Holdem" DVD:nsä muodossa ja ohjasi minut takaisin tutulle raiteelle. Katsottuani videon huomasin tekemäni virheet ja tajusin loitonneeni alkuperäisestä voittavasta tyylistä viimeisten päivien aikana. Pelasin hyvää peliä ja tein tulosta, mutta jossain vaiheessa aloin pelaamaan osittain liian näppärää ja osittain liian varovaista. Ei enää korotuksia AQ:n tapaisilla käsillä, limppaamista mukaan monstereilla, marginaalisten käsien ylipelaamista, aloitteen antamista vastustajalle. Katsottuani Howardin DVD:n pelini ohjautui jälleen tutulle raiteelle ja luottamukseni pelata tuota tyyliä kohosi muutaman inspiroivan turnaussuorituksen jälkeen (joissa en päässyt rahoille bad beatin takia, mutta peli tuntui hyvältä). Jatkoin pelaamista aamutuimaan asti ja tuloksena oli lopulta paluu takaisin nollatilanteeseen. Muutama kolmossija, pari pienempää rahasijoitusta ja pääsy rahoille isossa 1800 pelaajan turnauksessa olivat merkki siitä, että olen taas löytänyt pelini. Ja tällä kertaa en aio hairahtua väärille poluille, pidän siitä huolen katsomalla Howardin DVD:n vähintään kerran viikossa! Vielä kerran, kiitos Sinulle Howard!

Mestarin on helppo hymyillä

Makea otsikko juontaa juurensa tietenkin viime sunnuntaiseen pokerimittelöön Sakemans Palacessa, jonka satuin voittamaan... Erinomaisen peliesityksen jälkeen. Toki mukana oli tuuriakin, lähinnä siinä mielessä, että sain vedettyä irti maksimaalisen profiitin pelaamistani käsistä turnauksen aikana. Kovin montaa kättä ei oltu pelattu, kun ryöväsin edellisillan voittajan, G-miehen, koko stäkin. Tässä kädessä kävi hieman tuurikin, johdin sitä preflopissa ja flopissa, mutta turnilla G sai kaksi paria, jonka onnekas river käänsi minulle suoraksi. Pelasin käden silti omasta mielestäni hyvin ja jos en olisi suoraa tai omaa kahta pariani pöytään saanut, en myöskään olisi yhtään enempää rahaa pottiin laittanut. Tämän jälkeen lohkaisin hyvän palan Sakemanin budjetista ja sitten keskityinkin lähinnä foldailemaan sekä seuraamaan muiden pelaajien edesottamuksia pöydässä.

Sakeman vs. huoh - osa 3

Suurinta nautintoa minulle tuotti Sakemanin ja toisen blogikirjoittajamme, huohin, välinen kaksinkamppailu, joka jatkoi edellisten turnausten perinnettä heidän välillään. Huohihan bustasi Sakemanin onnekkaalla riverkortillaan ulos ensimmäisen turneen finaalista, kun taas Sakeman rampautti blogistimme toisessa turnauksessa miltei pelikyvyttömäksi. Olin valinnut paikkani hyvin tähän turnaukseen ja kun huohkin astui Sakemanin suunnitelmien mukaiselle paikalle hänen viereensä, oli näyttämö katettu huikealle taistelulle. Jälkeen päin keskustelin huohin kanssa hänen istumapaikkansa epäsuotuisuudesta, mutta hän tuttuun tapaansa tyrmäsi nämä ajatukset siihen paikkaansa. Omasta mielestäni hänen olisi kannattanut etsiä itselleen paikka pöydän toiselta puolelta, mutta huoh oli sitä mieltä, ettei paikanvalinta vaikuttanut pelattuihin käsiin millään tavalla. Tähän asiaan palaan seuraavassa kolumnissani, jossa käsittelen sijoittumisen merkitystä pokeripelissä. Itse asiaan palatakseni todettakoon, että Sakeman omisti huohin toisen kerran peräkkäin ja oli suuri syyllinen huohin aikaiseen putoamiseen (kolmantena ulos - mutta silti parhaana naisena kolmesta naisosaanottajasta!).

Then there were 6...men

Kun naiset oli saatu ulos turnauksesta alkoi miesten välinen välienselvittely. Aikaisemmin aggressiivisella pelilläni hankkima chipleaderin asema vaarantui Sakemanin syttyessä tuleen hyvien korttien ansiosta. Muutenkin tilanne oli tasoittumaan päin ja "pöytäimagoni" avulla tekemäni bluffit eivät kasvattaneet merkkipinoani tarpeellisella tahdilla. Oli silti levollisin mielin, koska muutama pelaaja alkoi olemaan shortstacked ja aikaa saada jotain pelattavaa oli vielä riittävästi. Edellisen illan hyvää peliä esittänyt Pekka oli tällä kertaa itselleni suotuisemmassa paikassa (mahdollisimman kaukana minusta), mutta tämä ei estänyt häntä katsomasta suht kivaa korotustani King Kongilla (KK) preflopissa. Floppiin sain kunkkusetin ja sanomattakin on selvää, että sydämeni kävi kurkussa asti Pekan korottaessa pottia. Sain innostuksissani reisattua pottia käyttäen kaikkia muistamiani bluffin merkkejä (ylinäyttelin tilanteen pahasti :[ ) ja ilokseni Pekka meni all in. Itse asiassa en ole varma kumpi meni all in, minä vai hän, mutta kootessani pelimerkkipinoa valmiiksi showdownia varten olin ekstaasissa. Koin ehdottomasti parhaan pokerifiilikseni näyttäessäni King Kongini Pekalle hänen nelosista koostuvaa settiään vastaan. Toisaalta minun kävi häntä hieman sääliksi, hyvää peliähän hän oli molempina iltoina esittänyt. Pekan pitää työstää ratkaisuntekotaitojaan ns. "isoissa käsissä". Molemmissa turnauksissa hän teki hieman heikkoja päätöksiä sanan allin ollessa mukana.

Parhaat ja vihatuimmat vastakkain finaalissa

Pekan lisäksi niin G-mies, Patu kuin Spollekin kaatuivat matkan varrella suht kivuttomasti. Olimme Sakemanin kanssa sen illan parhaita pelaajia, mutta samalla myös vihatuimpia. Talon naisväki sylki tulta ja tappuraa niskaamme koko illan ajan pudottuaan, mutta emme antaneet tämän häiritä keskittymistämme. Headsupissa Sakeman lähti johtopaikalta liikkeelle ja yritti saada henkistä yliotetta istumalla korkeammalla penkillä minuun nähden. En kuitenkaan välittänyt tällaisista gimmicktempuista vaan pyrin keskittymään vain ja ainostaaan omaan peliini. Tiesin olevani parempi headsup pelaaja, joten pyrin pelaamaan kortteja, en vastustajaa. Annoin hänen bluffata aivan rauhassa, oma fokukseni oli niissä käsissä joilla lähdin peliä pelaamaan. Sain yhden mahtavan bluffipotin betsatessani riverillä, antaen ilmi omistavani suoran - jota en tietenkään omannut. Tauolla vaihdoimme pelimerkkejä suurempiin ja sain samalla paremman katsauksen siitä, kuinka paljon olin tappiolla. Yllätyin, kun tajusin olevani parituhatta merkkiä perässä, joten päätin alkaa pelaamaan hieman aggressiivisemmin. Sain viitosparin taskuun ja Sakemanin betsistä päättelin hänen omaavan jotain muuta kuin parin - menin allin ja Sakeman katsoi kahdella overcardilla. Jännitys oli pian ohi, kun sain neloset pöytään turniin mennessä. Pakotin Sakemanin pettymyksessään allin heti seuraavassakin kädessä. Lähtöni oli parempi, mutta Sakeman sai pöytään täyskäden! Aikamoisia käsiä... Vastustajani vaikutti silti vieläkin lannistuneelta ja katsoi onnettomalla Q3:lla paremman käteni ja peli oli ohi. Olin tyytyväinen turnausvoittoon, mutta toisaalta en ylitsevuotavan innostunut. Tämä oli jotain, joka minun pitkin kyetä tekemään. Voittaa itseäni huonommat pelaajat. Lopullinen saldoni näistä kolmesta turnauksesta oli siis 2-5-1 ja olen siihen erittäin tyytyväinen. Harmi vain, etten taida päästä osallistumaan turnauksiin useampaan kuukauteen, kun en tuolla pohjoisessa niin aktiivisesti liiku. Onnea vaan kaikille sinne peleihin joka tapauksessa...

Yritän seuraavaksi katsoa turnauksia kokonaisuutena ja vetää hieman yhteenvetoa pelaajista ja heidän osaamisestaan. Kovin helppoa se ei tule olemaan, koska muiden tarkkailu pelin tiimellyksessä objektiivisesti ei näin alkuvaiheessa ole vielä kovin sujuvaa. Lisäksi kolmen turnauksen jälkeinen analysointi on parhaimmillaankin erittäin puutteellista vähäisen datan takia, mutta yritetään...

- huoh: Kehittyi pelaajana ensimmäisen ja jälkimmäisten turnauksien välillä, joka näkyi pelityylin muutoksessa. Pelasi tiukemmin jälkimmäiset turneet ja kun käsi ei käynyt ei myöskään menestystä tullut. Muuttui arvaamattomasta pelaajasta hieman helpommin luettavaksi. Pidän silti häntä edelleen näistä pelaajista parhaana, jos kortti kävisi tasaisesti kaikille. Tarvitsee vaihtoehtoista pelistrategiaa, jos ei saa haluamiaan lähtökäsiä. Pöytäimago "tiukka".

- Sakeman: Sakemanin taktiikoista voi olla kahta mieltä, mutta helppo luettava hän ei missään nimessä ole. On mieltynyt värin vetoihin ja pelaa mielellään arvokortteja paikasta kuin paikasta. Lähtökäsien variaatio ja mieltymys bluffaamiseen tekevät hänestä kuitenkin vaikean vastustajan. On sijoittunut tasaisesti kärkisijoille turnauksissa ja on niitä pelaajia tässä joukossa, jotka pelaavat "ajattelevaa pokeria". Pöytäimago "arvoituksellinen".

- G-mies: Ensimmäisellä kerralla totaalinen untuvikko, toisella kerralla voittaja, kolmannella kerralla näkymätön mies. Hankala sanoa mitään, tässä vaiheessa en kuitenkaan pidä vielä pöydän parhaimpiin lukeutuvana pelaajana. Pöytäimago "klovni".

- Pekka: Hyvää peruspeliä, ei anna readeja itsestään, osasi katsoa minun bluffini hyvin toisessa turnauksessa. Tekemistä isojen pelin kulkuun merkittävästi vaikuttavien käsien pelaamisessa... Pöytäimago "solid".

- Spolle: Vaikuttaa pelaavan rennosti ja löysästi, välillä bluffaten, vähän millä korteilla sattuu. Tuli hienosti toiseksi toisessa turneessa ja kolmanneksi kolmannessa, mutta mielestäni enemmän korttien avustuksella kuin omilla avuillaan. Ei pelaa ajattelevaa pokeria. Pöytäimago "löysä"

- Patu: Tähän astisissa turnauksissa jäänyt hieman valju kuva. Hankala sanoa mitään.

- Jdub: Arvioin itseäni paremmalla ajalla.

Seuraavalla kerralla: Tarjolla juttua huohin väheksymästä "position playsta" eli sijoittumisesta pöydässä muihin pelaajiin nähtynä.

Quickie: Huono päivä korttipöydässä

Päätinpä purkaa turhautumista hieman, kun turpaan on tullut päivän peleissä oikein urakalla. 5 turnausta, joista kaikissa ulos puoleen väliin mennessä. KK vs. 99, jossa turnilla 9 pöytään... Kaksi riverillä ohi tuloa ja kaksi huonosti luettua tilannetta, joista voi syyttää itseään. Pelaamisessa ei sinänsä mitään tavallisesta poikkeavaa, mutta nyt pitää puhaltaa peli poikki. Tänään vain ei ole hyvä päivä ja sillä siisti. Huomenna uudestaan.

Huoh, mitä tapahtui siinä yhteisturnauksessa? Olit hyvissä asemissa ja finaalipöytä häämötti. Yhtäkkiä olit pihalla, vaikka vain hetkeä aikaisemmin olit vielä yli 5000 oohin?

Rovaniemi Poker Tour at Sakemans Palace

Duel of the day: JJ 51% vs. A4o 27% vs. K5o 22%

RPT at Sakemans Palace on käyty nyt kaksi kertaa. Kyseessä on siis livenä pelattu turnaus, jonka buy in on vaatimattomat 5 euroa ja osallistujien keskimääräinen taito vielä aika alhainen. Käyn nyt läpi RPT:n tähän astiset osakisat, Jouluturnauksen sekä Loppiaisturnaus Ykkösen. Tämän lisäksi käsittelen ensimmäisen Loppiaisturnauksen jälkeen käydyn rahakkaan Känniturnauksen!

Rovaniemi Poker Tour - Jouluturnaus

Jouluturnaukseen osallistuivat seuraavat 6 pelaajaa: allekirjoittanut, huoh, Sakeman, Sakemans wifey, Spolle sekä G-man. Tämä oli jokaiselle ensimmäinen kunnollinen livepeli, joten pelin taso ei noussut liian korkeaksi. Todelliset keltanokat, G-man ja Sakemans wifey tipahtivat jatkosta suhteellisen pian. Seuraavana oli vuorossa Spolle ja jäljelle jäivät odotetut nimet. Kolminpeli ratkesi Sakemanin ja huohin väliseen taistoon, joka on näilläkin sivuilla jo käyty läpi. Sakemanin kakkospari ei kestänyt huohin A4 suitedin hyökkäystä, vaan taipui riverillä suuresta ennakkosuosikin asemastaan huolimatta. Heads up minun ja huohin välillä ei kestänyt myöskään kauaa, short stackedina ja piinaavan pääsäryn uhrina en jaksanut keskittyä peliin ja puskin itseni ulos surkealla suoran haullani. Huohille onnittelut turnausvoitosta, jonka hän täysin ansaitsi. Oma tasoni pelillisesti oli koko illan läpi tasaista, enkä ollut ongelmissa missään vaiheessa toisin kuin kaikki muut osaanottajat. Mutta turnauspelaamiseen kuuluu oleellisena osana myös turnauskestävyys ja sitä minulla ei ollut riittävästi.

Loppujärjestys: 1. huoh 2. Jdub 3. Sakeman 4. Spolle 5. G-man 6. Sakemans wifey

RPT - Loppiaisturnaus 1

Muutaman viikon tauon jälkeen kokoonnuimme jälleen Sakemanin kasinolle pelaamaan toista turnaustamme, samalla 5 dollarin sisäänmaksulla. Tällä kertaa mukana oli vahva edustus Rovaniemen parhaan puulaakisählyjoukkueen pelaajistosta. Lisäksi olimme saaneet seuraamme uuden ja tuntemattoman pelaajan, jonka pelillisistä taidoista ei ollut täyttä selvyyttä. Lisäksi oli huomioitavaa huohin perehtyminen Howard Ledererin strategioihin sekä G-manin ja Sakemanin pelaamisaktiivisuuden runsas nousu onlinepuolella. Edessä olisi siis erittäin mielenkiintoinen pokeri-ilta. Turnauksen alku oli kuitenkin kaikkea muuta kuin mielenkiintoinen. Todella varovaista peliä kaikilta osaanottajilta ja ainoastaan yksi mainitsemisen arvoinen peli käytiin ensimmäisen tunnin aikana. G-man vei Spollelta ison tukun pelimerkkejä lukemalla häntä kuin avointa kirjaa ja kuittaamalla samalla tukevan johtoaseman. Spolle ja toinen sählysakkimme sankareista, Menomies, olivat heikolla hapella ensimmäisinä. Menomies oli myös ensimmäisenä ulkona turnauksesta ilman mainittavia urotekoja. Kahden tunnin pelaamisen korvilla olimme tilanteessa, jossa Spollella kävi viuhka muutamissa käsissä (mm. väri riverillä), Sakeman edellisen ansiosta shortstacked, G-man ja tulokkaamme Pekka kaivautuneena hyviin asemiin. Koko illan käsiään foldannut ja harvoin (1-2 kertaa?) potin vienyt huoh vaihtoi howardtaktiikkansa toppitaktiikkaan, jossa syväänuurretulla kaula-aukolla oli iso rooli. Make or break -peli hänen kohtalonsa osalta oli uusinta edelliskerran kaksintaistelusta, jossa huoh tiputti Sakemanin rahoilta. Sakeman oli odottanut tätä tilaisuutta koko illan ja näki huohin (topin) lävitse, rampauttaen toisen blogistimme pahasti. Huoh oli seuraavana ulkona ja minä, sekä Sakeman olimme. Itsellänikään ei kortti kovin hyvin ollut illan aikana käynyt ja jouduin bluffaamaan useaan otteeseen. Onnistuin sen verran hyvin, että pääni pysyi pinnalla, mutta piikki lihassani oli Pekka, jonka onnistuneet readit minun bluffeistani estivät minua kasaamasta stäkkiäni isommaksi. Lopullisen kuoleman iskun Jdubille antoi Spolle, jonka käsi kävi kuumana koko loppuillan. Tein illan aikana muutaman virheen, jotka maksoivat minulle joitain satoja, mutta ilman niitäkin virheitä olisin ollut tähtäimessä viimeistään 4 viimeisen pelaajan koitoksessa, jos ilta samoissa merkeissä olisi jatkunut. Värejä ja nauloja pöytään heitellyt Spolle oli mahdoton pysäytettävä myös Sakemanille ja Pekalle ja lopulta kahden viimeisen joukkoon selvisi viime kerran heittopussi, G-man. Heads up oli ja meni, en seurannut sitä enää kovin tarkasti (humaltumisesta johtuen en muista käsiä kovin tarkkaan :/ ), mutta G-mies vei lopulta huikean 30 euron potin kotiin. Illan onnekkaimmaksi pelaajaksi nousi ehdottomasti Spolle, joka nousi 300 dollarin short stackista aina finaalipöytään asti. Jos parhaiten muuten pelannutta mietitään, niin itse arvostin Pekan pelaamista aika korkealle. Kärsivällistä pelaamista, ei antanut readeja itsestään ja teki oikeita ratkaisuja useissa tiukoissa tilanteissa. Lopussa olisi kenties voinut pelata hieman paremmin, tosin kovin tarkasti en hänen viimeistä kättä muista, joten olen hieman jäävi sitä kommentoimaan. Sellainen olo kuitenkin jäi, että joissain allin tilanteissa hän lähti hieman löyhästi mukaan, mutta toisaalta kun pelaajia on enää niin vähän kuin 3 mukana, on aggressiivinen peli hyvä vaihtoehto pelitaktiikaksi. Onnittelut kuitenkin myös G-miehelle, joka pelasi myös hyvän turnauksen ja petrasi viime kerrasta rutkasti. Onnittelut!

Loppujärjestys: 1. G-mies 2. Spolle 3. Sakeman 4. Pekka 5. Jdub 6. huoh 7. Patu

Känniturnaus

Myönnettäköön etteivät muistikuvat tästä turnauksesta ole kovin tarkat. Koko roska kesti saunataukoineen kaikkineen pari tuntia ja oli malli Turbo. Blindit nousivat 10 minuutin välein, joka tarkoitti aika ajoin sitä, ettei käsiä keretty pelaamaan yhtä tai kahta enempää yhden syklin aikana. Osaanottajat olivat Sakeman, G-mies sekä minä. Sisäänosto oli 2 euroa ja rebuyt olivat rajoittamattomat. G-miehen kanssa käytimme yhdet rebuyt, kun taas vähiten kännissä ollut Sakeman osti itsensä sisään uudestaan huikeat 3 kertaa! Minä olin viimeinen rebuyn ottaja ja täten huonoimmassa asemassa viimeisiin käsiin lähdettäessä. Pojilla oli pelimerkkejä 2000-5000 edestä, kun itse lähdin sotaan lopussa 1000 merkillä. Taktiikkana oli allin all the time ja kas kummaa, se onnistui! Ensimmäinen pelaamamme käsi käsitellään duel of the day osiossa, tämän jälkeen G-mies lähti suihkuun seuraavasta allinistä ja pelin ratkaiseva käsi pelattiin minun ja Sakemanin välillä:

Jdub holds 42 offsuit

Sakeman calls, Jdub checks

Flop: 4,K,x Jdub goes allin, Sakeman calls.

Sakeman shows Kx

Turn: x
River: 4

Jdub wins the pot.

Kuka sanoo, ettei kännissä kannata pelata?

Loppujärjestys: 1. Jdub 2. Sakeman 3. G-mies

*Duel of the day: JJ vs. A4o vs. K5o

Kyseessä oli siis Känniturnauksen käsi, joka petasi huiman nousuni voittoon. Minä olen mukana jätkäparilla, pojat roskilla mutta molemmilta löytyy overcard. Flopin ensimmäinen kortti on A ja tappioni näyttää sinetöidyltä. Tämän jälkeen pöytä näkee kuitenkin seuraavan nelikon: Q, 10, 9, 8. Saan suorani ja vien potin.

Seuraavalla kerralla: Käyn läpi Loppiaisturnaus Kakkosen mielenkiintoisimmat kädet ja parhaat suoritukset ja teen pienen yhteenvedon liveturnauksista kokonaisuudessaan. Sen jälkeen tarkoitus on palata päiväjärjestykseen ja käsitellä pokeria hieman yleisemmällä tasolla. Siihen asti.

Huomioita sunnuntaiturnauksesta (quickie)

Paha käsi käy ja mieliala on hieman matalalla. Kaksi liveturnausta on mennyt putkeen aivan penkin alle (kuten kaikki muukin tänä viikonloppuna) ja katkeroitumisen uhka väijyy oven takana. Tälläkin hetkellä kirjoitan quickieta pelipaikalla, kun minua paremmin pelanneet vielä hakkaavat samaa korttia pöydässä.

Oma näkemykseni eilisen turnauksesta on se, että huonon kortin pelaamisen ja kylmän käden yhdistelmää ei oikein helpolla voiteta. Pöydässä oli 7 eritasoista peluria, joista minä suoriuduin siis toiseksi huonoimmin sijoituksissa. Odottelin ja odottelin, mutta illan paras käsi oli A4 unsuited NOTHING. Blindit söivät ja toiseksi pahin viholliseni Sakeman pääsi kostamaan jouluturneen nöyryytyksen. Ainoat potit mitkä vein, tulivat aidon bluffin kautta. Olisi ilmeisesti pitänyt ottaa riskejä turnauksen alkuvaiheessa ja bluffata enemmän. Vakuuttavinta, tasaisinta ja mielestäni tasokkaimmaksi luokiteltavaa peliä pelasi Pekka, jonka "piti vain tuoda rahat pöytään". Heads up käytiin kuitenkin taisteluparin Guido ja Jukka välillä, jonka iso G ansiokkaasti vei. Tästä turneesta ei jäänyt yhtä ilkeä maku suuhun kuin seuraavan päivän kohelluksesta.


Tästä päivästä en mielellään tule puhumaan kauaa. Hävisin ensimmäisen 1500 oohiani käytännössä katsoen kahdella kädellä. BB ja kädessä J2 suited. Pari kaveria lähti mukaan ja itse toki vain tsekkasin. Floppi taisi olla Jxx. Korotin ensin parilla sadalla ja toinen mukana ollut foldasi. Sakeman lähti katsomaan. Turni oli muistaakseni J ja silloin olin varma voitostani. Sakeman puhui ensin; pohti tovin ja meni allin. En jaksanut uskoa, että hänellä olisi kädessä jätkää, eikä mikään muu kortti olisi oikeastaan ollut yhtä hyvä kuin käteni, ei ainakaan todennäköisesti. Katsoin tämän ja Saken kädestä paljastui JQ. Isompi kicker vei potin hänelle ja olin melkein puilla paljailla. Jonkin aikaa höntsäiltyäni menin allin with A6. Pekka katsoi A7s:llä. Pöytään x6xx7. Se oli ohi! Onnetarkaan ei ollut mukana, hän näköjään tahtoo osallistua vain nettiturnauksiin.

Ostin itseni kuitenkin uudelleen sisälle. Olin jonkin ajan kuluttua napit vastakkain Sakemanin kanssa. Kädessä TT, re-reisasin kahdesta sadasta neljään sataan. Floppi oli TJA, antaen siis minulle kolmoset ja hänelle mahdollisesti suoran haun taikka värin mahdollisuuden. Sake kuitenkin hosui, kun spekuloin ääneen meneväni allin ja nakkasi korttinsa oikein päin pöytään. Hänen kädestään paljastui KQs, enkä tietenkään lähtenyt katsomaan, kun tiesin mahdollisuuteni voittaa olevan erittäin heikko. Minulla oli rahaa enää ~600 oohia ja blindit olivat melkoisen korkealla siihen nähden. "Seuraavalla kohtuuhyvällä kädellä allin", se oli päätökseni muutaman epäonnistuneen callin jälkeen. Kuten aiemminkin tämän viikonlopun aikana olivat alussa hyvät käteni muuttuneet (jo flopin) aikana surkeiksi. KJ allin -> pöytään ei apuja -> minut ryövätään ässäkickerillä.
Peli käy tälläkin hetkellä. Jäljellä ovat illan kiistämättä parhaat pelaajat: JDub, Sake ja Jukka. Jukka on heikoilla ja JDub chipleader, Sakeman aikalailla tasoissa hänen kanssaan. Oletan voittajan olevan JDub, sillä hän näkyy pelaavan nyt aggressiivisesti ja motivoituneesti. Taas toisaalta Sakella on vaisto ollut illan myötä kohdillaan ja Jukka teki eilenkin kovan nousun pahasta tilanteesta. Saas nyt nähdä.

Nettiturnauksissa olen saalistanut rahaa taas mukavaan tahtiin, mutta livenä on sujunut heikosti jo kaksi kertaa putkeen. Ensimmäisen turnauksen dominointi muistuu vielä haileasti taustalla. Minua vain mietityttää, että miten näin totaalinen mäenlasku on mahdollista sieltä siihen nähden, että periaatteessa minun pitäisi olla parantanut peliäni? Tiedostan kyllä tekemiäni virheitä, mutta mikä niistä on se ratkaiseva, jota pitäisi kehittää ennen seuraavia pelejä? Onko minusta itseasiassa tullut huonompi pelaaja sinä aikana, jona oletin ymmärtäneeni jotain?

Jännä homma. Nyt tippui Jukka pelistä ja lähden katsomaan Heads Upia. Paras voittakoon!

Vasta-argumentteja (Quickie)

Mitä tulee blogimme toiseen osapuoleen "huohiin", niin hän onkin jo aivan toinen juttu. Melkeinpä uskaltaisin väittää, että hänelle bad beat on raskaampi asia kuin minulle. Minä pystyn suhtautumaan siihen suhteellisen analyyttisesti ja järkevästi, mutta "huoh" on persoonana sellainen, että epäilen näiden "suckoutien" syövän naista ja pahasti. Kenties jopa niin pahasti, ettei hänellä ole tulevaisuutta pokeripöydässä? Jääräpäisyys ei nimittäin auta bad beatia vastaan, jos et sitä jo tiennyt. Mitä sanot "huoh"? Pystytkö hyväksymään sen, että bad beatit vainoavat sinua koko piiiiitkän pokeriurasi ajan? Minä en olisi siitä kovinkaan varma... "YOU CAN´T HANDLE THE TRUTH!"

Ihan ensimmäisenä haluan kysyä rakkaalta JDubilta, että jos hän on itsekin ollut kykeneväinen nousemaan badbeat-loukosta, miksi minäkin en olisi? Sitäpaitsi eikö juurikin tiukka pelilinjani ole se ominaisuus, mikä tasapainottaa jääräpäisyyttä tuollaisten tilanteiden osalla? Huonolle kädelle häviämiset toki harmittavat minua ja tapani purkaa se turhautuneisuus on verbaalista. Se ei sinänsä vaikuta itse peliin ollenkaan, vaan päinvastoin jään kärsivällisesti odottamaan seuraavaa monsterikättäni. Sinä taas menet tilttiin itse pelipöydässä, mikä vaikuttaa olennaisesti tulokseen. Onko se nyt sitten analyyttista ja järkevää? Mielestäni sinun regointisi bad beateihin on vahingollisempi pelin kannalta kuin omani. Tulevaisuuteni pokeripöydissä tulee olemaan valoisa, voitotkin ovat tällä hetkellä niissä 2/2. Hehheh.


Huoh, olet väärässä. Tsume ei voittaisi heads uppia ja syyhän on juuri siinä, ettei hänellä ole kykyä hallita hermojaan tiukassa tilanteessa. Lisäksi en uskoisi Tsumen olevan kovin kärsivällinen korttiensa kanssa, vaan ennemminkin aggressiivinen. Sitä paitsi Hige vaikuttaa rennolta pelimieheltä, juuri sellaiselta sudelta, jota kortin pelaaminen voisi kiinnostaa noiden kolkkojen kaupunkien takakujilla. Lisäksi hänen pokerinaamansa vaikuttaa paremmalta kuin hermoheikon Tsumen.

Itseasiassa olen yllättäen oikeassa. Mielestäni juurikin Tsume kykenee hallitsemaan hermonsa. Eikö se ollut juuri hän, kuka rauhoitteli Higeä, joka skitsoili Flower Maidenin vuoksi? Ilman Tsumea ja muita olisi Hige tehnyt monta typerän impulsiivista päätöstä yrittäessään pelastaa Chezaa. Tsumehan nimenomaan pystyi pysymään hätkyilemättömänä, väliinpitämättömän oloisena, tiukoissa tilanteissa. Samaan aikaan Hige käyttäytyi aggresiivisesti, masentuneesti tai pakkomielteisesti. Luettelemasi ominaisuudet menevät itseasiassa ihan väärin päin - Tsumella on pokerinaama, kärsivällisyys ja rauhallisuus. Hige vaan hermoilisi ja olisi henkisestikin ihan muualla. Alan nyt epäillä, että katsoit Wolf's Rainin laput silmillä!


Päivän kysymys huohille: Päivän kysymys liittyy siihen käteen, jota minun piti tässä artikkelissa alun perin käsitellä, mutta johon en kuitenkaan nyt pystynyt perehtymään. Olet sittariturnauksessa 15 parhaan joukossa. Stäkkisi on n. 2400 ja olet toiseksi viimeisellä tilalla. Blindit ovat 100/200 ja aivan kohta muuttuvat 200/400. Olet vuorossa toiseksi viimeisenä, kaikki edelläsi ovat foldanneet. Kädessäsi on Q10s ja päätät pelata sillä, koska olet saanut viimeisen puolen tunnin ajan pelkkiä kylmiä kortteja eteesi ja pelkäät blindien syövän sinut. Nostat 400, button luovuttaa, SB (chip leader, 10000) nostaa 1200 ja BB luovuttaa. Maksat 800 ja stäkkisi on tämän jälkeen 1200. Floppi tulee pöytään 862, joista kaksi korttia natsaa väriisi ja antaa sinulle värin vedon. Kaveri laittaa edellä pottiin 1200 ja maksaaksesi sinun pitää mennä all in? Mitä teet?

Itseasiassa en todennäköisesti olisi lähtenyt tuolla kädellä mukaan peliin, etenkään re-reisaukseen, mutta oletetaan näin.
Ensin tietenkin analysoisin millainen pelaaja tuo chip leader on. Jos hän olisi koko pelin pelannut tiukalla linjalla, harkitsisin kahta kauemmin mukaan lähtemistä. Jos CL olisi kuitenkin sen tyylinen pelaaja, mitä tuossa vaiheessa 10000 potin keränneet monesti ovat (pelottelevat ja painostavat rahasummillaan heikompia), lähtisin ilman muuta mukaan. Koen näin, että kun olisin jo melkein kaikki rahani laittanut pottiin, en haluaisi enää siinä vaiheessa perääntyä. En tahtoisi antaa rahojani toiselle ihan ilmaiseksi kuitenkaan.
Voittomahdollisuuteni olisivat kohtuulliset. Väri saattaisi ihan hyvillä prosenteilla kalahtaa pöytään ja Q-kicker ei ole huono ollenkaan. Kaverilla saattaisi olla vaikka mitä, täysi bluffikin, mutta huonoimmassa tapauksessa hänellä olisi myös värin haku ja K- tai A -kicker. Saattaisi myös käydä niin, että hänellä olisi pari(t) tai kolmoset, mutta saattaisinhan minäkin turnilla tai riverillä saada jonkin höntsäkäden.
Mutta kyllä, lähtisin todennäköisimmin mukaan. Blindit söisivät minut hyvin nopeaa muuten ja finaalipöytään ei olisi asiaa 500 oohin omaisuudella. Bad Call?


----
Luvassa tällä viikolla preflop-pelin analysointia ja oma näkökulmani tulevasta livepelistämme.

Bad beatit ja rushit

Duel of the day: 22 vs. A4s 50 - 50 *

Bad beatit

"In Poker, a bad beat occurs when a hand, which was at one time a big favourite to win, loses. Typically the term is only applied in this way when the player holding the eventual winning hand misplayed it spectacularly. Alternatively, the term is also applied when a particularly strong hand loses to an even stronger one." - wikipedia.org

Bad beat. Pokerinpelaajan vitsauksista kenties se kauhein.

Blogimme toinen kirjoittaja: jaaha joo vittu taas.

Hän: mulla QQ

Hän: joku meni paskakädellä allin

Hän: sai värin

Hän: 4 ruutua pöytään

Jdub: kuolitko

*Hän is offline*

Auts. Jälleen kerran "bad beat" on vaatinut veronsa. Niin monilta pokerifoorumeilta saa lukea näitä "bad beat stories" topiceja, että voi todeta kyseessä olevan pokerinpelaajia syvästi kosketteleva aihe. Itse en sääliä näitä onnettomia kohtaan juuri koskaan tunne, ellei kyseessä ole ollut huomattava summa rahaa ja erittäin pieni todennäköisyys hävitä. Ja silloinkin säälin joukkoon sekoittuu hieman vahingoniloa... "Mitäs läksit!"

Vaikka esimerkissäni uhrina onkin "Huoh87" (olkoot tuo siihen asti, että itsensä jollain toisella nimellä esittelee), niin inspiraationi kirjoittaa asiaa näistä kumpuaa omista bad beat kokemuksista. Tarkemmin sanottuna niiden muutoksista kuluneiden viikkojen aikana. Aloittaessani holdemin pelaamisen bad beatit ottivat minua nuppiin mitä suurimmassa määrin. Harmitus ja tunnekuohu, joka pahasta "epäonnesta" syntyi oli näin jälkikäteen ajateltuna kohtuuttomankin suuri. Varsinkin sen jälkeen, kun aloin kokemaan itseni pelaajana, joka jo osaa jonkin verran pelata. Koin järkyttävää epäoikeudenmukaisuutta siinä, että pelasin käden täysin oikein, mutta vastustaja sai tarvitsemansa ihmekortin riverillä. Itse asiassa häiriinnyin bad beateista niin paljon, että pelini kärsi siitä huomattavan paljon. Menin usein totaaliseen tilttiin, joka maksoi minulle kyseisen turnauksen ja mahdollisesti muutkin sen päivän pippalot. Rahapöydässä en bad beatin jälkeen pystynyt pelaamaan tiukasti, vaan menetin turhautuessani sisäänostoni alta aikayksikön. Pahimpia tapauksia saatoin märehtiä jopa koko illan.

Milloin sitten tapahtui käänne parempaan? Itse jäljittäisin tämän hetken siihen vaiheeseen, kun tajusin etten voi pelata niin montaa kättä kuin sillä hetkellä pelasin. Minun oli tiukennettava peliotetta ja samalla ymmärsin, että tehdessäni näin en enää asettaisi itseäni yhtä alttiiksi bad beateille. Jos pelaan lähinnä vain vahvoja käsiä, ovat todennäköisyydet bad beatin uhriksi joutumiselle pienemmät. Aloin nousemaan rahasijoille ja nämä epäonnekkaat kädet vähenivät samalla dramaattisesti. Kun ennen olin turnauksessa mukana n. 25-40 prosentissa käsistä, nyt luku liikkui 10-20 prosentin välillä. Tämän jälkeen olen saanut ajatteluani muutettua muutoinkin analyyttisempaan suuntaan. Vaikka holdem on mitä suuremmassa määrin taitopeli, on pelissä silti kyse loppujen lopuksi todennäköisyyksistä. Ja nämä todennäköisyydet ovat sellaisia, ettei niitä pysty huijaamatta kiertämään. Ja kun kyse on no limit holdemista, all in betsit ja riskitilanteet eivät ole vältettävissä, jos haluat turnauksissa menestyä. Vaikka pelaisit kuinka hyvin joudut silti silloin tällöin alistumaan todennäköisyyksien edessä. Voit taidollasi asettaa itsesi usein sellaiseen tilanteeseen, jossa olet suosikki viemään potin kotiin. Mutta niin kauan kuin et omaa "nutseja" ja kaverilla on pakassa kortteja joilla hän voi sinut lyödä... Mitä vain voi tapahtua. Kyse ei ole siis epäonnesta vaan todennäköisyyksistä. Tämän lauseen ymmärtäminen mahdollisti asennemuutokseni. Ainoa asia jonka voit tehdä, on asettaa itsesi sellaiseen tilanteeseen, että voit suorin selin sanoa:

"Minä pelasin tämän käden oikein."

Tämä ajattelutapa on siis auttanut minua paljon. Pitkässä juoksussa tulen voittamaan noissa tilanteissa enemmän kuin häviämään. Tokikaan en voi sanoa, etteikö bad beat vieläkin minuun vaikuttaisi. Olen sen verran kilpailuhenkinen, että tappio syö miestä joka kerta. Tilttaan edelleen usein, jos bad beat ajaa minut turnauksessa hyvästä asemasta miltei toivottomaan tilanteeseen. Mutta pystyn kasaamaan pääni seuraavaan turnaukseen ja pelaamaan taas normaalia pokeria. Jos bad beat ei tiputa minua vielä pois pelistä tai erittäin huonoon asemaan, pystyn jatkamaan peliä normaalisti. Ja jos kärsin bad beatista perättäisissä turnauksissa, osaan lopettaa pelit siltä illalta tai ainakin ottaa tarvitsemani tauon. Ainakin melkein aina (koska muuten tilttaisin ja pahasti)... Kehittymisen varaa on toki vielä tässäkin asiassa, mutta pahimman yli olen jo omasta mielestäni päässyt.

Mitä tulee blogimme toiseen osapuoleen "huohiin", niin hän onkin jo aivan toinen juttu. Melkeinpä uskaltaisin väittää, että hänelle bad beat on raskaampi asia kuin minulle. Minä pystyn suhtautumaan siihen suhteellisen analyyttisesti ja järkevästi, mutta "huoh" on persoonana sellainen, että epäilen näiden "suckoutien" syövän naista ja pahasti. Kenties jopa niin pahasti, ettei hänellä ole tulevaisuutta pokeripöydässä? Jääräpäisyys ei nimittäin auta bad beatia vastaan, jos et sitä jo tiennyt. Mitä sanot "huoh"? Pystytkö hyväksymään sen, että bad beatit vainoavat sinua koko piiiiitkän pokeriurasi ajan? Minä en olisi siitä kovinkaan varma... "YOU CAN´T HANDLE THE TRUTH!"

Loppukaneettina todettakoon kuolematon lause näistä piireistä ja vakiovastaus bad beat tarinoihin: "That´s poker!"

Rushit

Rusheista halusin puhua vain lyhyesti, koska muitakin asioita on vielä käsittelemättä. Pelasin taas eilen sit and go:ta ja illan viimeisessä sittarissa sain olla todistamassa lyhyen urani uskomattominta rushia. Rushillahan tarkoitetaan sitä, kun pelaaja "syttyy liekkeihin" ja tuntuu vievän jokaisen käden, saavan vahvoja lähtökortteja tai hänen korttinsa natsaavat yhteen pöytäkorttien kanssa kuin lohkoperunat remouladekastikkeen kanssa. Itsellänikin pienimuotoisia rusheja on tullut, mutta ei mitään eiliseen verrattuna...

Turnauksessa oli mukana vielä 5 pelaajaa. Minä olin aika selvässä johdossa 33 000 pelimerkilläni. Kaksi tyyppiä oli short stacked asemassa ja kaksi pelaajaa n. 13 000-16 000 oohissa. 13 000 kaveri korotti floppiin ja toinen short stackin miehistä meni all in. Mr. "13 000" katsoi ja floppi vei alakynnessä pelimerkkiensä osalta olleen kaverin edelle. Sankarimme sai tarvittavan avun kuitenkin jo turniin ja vie potin (ikävä kyllä minulla ei ole tarjolla pelattavia käsiä, koska katselin näytelmää huuli pyöreänä vierestä). Heti seuraava käsi ja nyt kolmanneksi pudonnut Mr. "16 000" saa vastaansa tarinamme päähenkilön. Tällä kertaa ystävämme on alusta asti perässä ja menee ohi vasta riverillä. Pudonnut Herra 16 000 huutelee katsomosta vielä "donkeyta" ja "you are dodging bullets" kommentteja, kun jäljelle jäänyt short stackin tyyppi kokeilee onneaan. Tällä kertaa tarvittavat avut tulevat jo flopissa ja n. 2 minuutissa olemme edenneet 5 pelaajan pöydästä heads upiin. Olemme suht tasoissa, hän on muutaman tuhannen edellä pelimerkeissä. Saan käteeni 6To ja pääsen katsomaan flopin, joka näyttää 763. Kaveri puhuu ensin ja korottaa, minä en halua uskoa hänen rushinsa jatkuvan ja isken allin. Hän katsoo ja näyttää 89o. Vastassani siis 4x3=12 (5,8,9,10) outtia eli yksinkertaisella kaavalla 12x4=48 %. Kolikonheitto siis, turn on J (12x2=24 %) ja river 9. I´m out ja hän tiputtaa 4 kaveria neljällä peräkkäisellä kädellä, ollen altavastaaja all in tilanteessa ainakin kolmen kanssa (en muista tarkasti lähtökäsiä yhteen tapaukseen, niin nopeasti tämä kaikki tapahtui). Vaikka teinkin sen hänelle ehkä liian helpoksi lopussa, niin kaiken kaikkiaan uskomaton putki! En muista mitään vastaavaa nähneeni aikaisemmin.

EDIT: En jaksanu enää tekstin sisään kirjoittaa, mutta sain tilastoista lisää informaatiota. Liekkeihin syttynyt pelaajamme pudotti viisi pelaajaa 7 käden aikana. Hänen lähtökätensä olivat 77, A6o, K7o, K4o ja 98o! Noista seitsämästä kädestä hän voitti kuusi (tuohon yhteen hän ei lähtenyt mukaan), yhden vein minä reissillä preflopissa.

* Duel of the day: 22 vs. A4s, käsi pelattiin joulun alla kotipelissä kaverini luona. Meitä oli kolme pelaajaa vielä mukana ja isäntänä toiminut kaverini meni all in kakkosparilla ja "huoh" katsoi sen ässällänsä. Prosentit olivat lähdössä 50-50, mutta huoh sai parinsa vasta riverillä, jolloin hän oli jo iso altavastaaja prosentein 14-86.

Tsume vs. Hige pokerissa: Huoh, olet väärässä. Tsume ei voittaisi heads uppia ja syyhän on juuri siinä, ettei hänellä ole kykyä hallita hermojaan tiukassa tilanteessa. Lisäksi en uskoisi Tsumen olevan kovin kärsivällinen korttiensa kanssa, vaan ennemminkin aggressiivinen. Sitä paitsi Hige vaikuttaa rennolta pelimieheltä, juuri sellaiselta sudelta, jota kortin pelaaminen voisi kiinnostaa noiden kolkkojen kaupunkien takakujilla. Lisäksi hänen pokerinaamansa vaikuttaa paremmalta kuin hermoheikon Tsumen.

Vastaus päivän kysymykseen Howard vai Chip: Paha paikka. Howardin ajatuksiin on jonkin verran tullut jo tutustuttua, mutta Chip on tuntemattomampi tyyppi. Ainoa mitä häneltä on nähty on PartyMillion turnaus, jossa Howard häntä vei. Siellähän Chipistä maalautuu kuva röyhkeänä ja aggressiivisena pahiksena, joka joko menee todella pitkälle turnauksessa tai tipahtaa heti alussa. Tosi asiassahan Chip Jett on erinomainen allaround pelaaja, eikä mikään loose cannon, joka räiskii sinne päin. Pidän molempien pelityylistä ja persoonasta pokeripöydässä, joten siinä mielessä en tee eroa heidän välilleen. Kokonaisuutena arvostan Howardia enemmän, koska häneltä olen jotain pokerin pelaamisesta oppinutkin. Zen...zen...zen...

Päivän kysymys huohille: Päivän kysymys liittyy siihen käteen, jota minun piti tässä artikkelissa alun perin käsitellä, mutta johon en kuitenkaan nyt pystynyt perehtymään. Olet sittariturnauksessa 15 parhaan joukossa. Stäkkisi on n. 2400 ja olet toiseksi viimeisellä tilalla. Blindit ovat 100/200 ja aivan kohta muuttuvat 200/400. Olet vuorossa toiseksi viimeisenä, kaikki edelläsi ovat foldanneet. Kädessäsi on Q10s ja päätät pelata sillä, koska olet saanut viimeisen puolen tunnin ajan pelkkiä kylmiä kortteja eteesi ja pelkäät blindien syövän sinut. Nostat 400, button luovuttaa, SB (chip leader, 10000) nostaa 1200 ja BB luovuttaa. Maksat 800 ja stäkkisi on tämän jälkeen 1200. Floppi tulee pöytään 862, joista kaksi korttia natsaa väriisi ja antaa sinulle värin vedon. Kaveri laittaa edellä pottiin 1200 ja maksaaksesi sinun pitää mennä all in? Mitä teet?

Ensi kerralla: Käyn läpi livenä pelatun kotiturnauksen, joka on edessä ensi viikonloppuna. Samalla puhun myös edellisestä kotiturnauksesta, jonka huoh voitti. Sen lisäksi perinteiset ja ehkä jotain muuta pientä. Odotettavissa ensi viikon alkupuolella.

Pokerin Opetuslapsena

Hei!

Olen blogin toinen kirjoittaja, se naispuolinen. Liityin uhkapelien, tai pelien yleensäkin, harrastajaksi jo erittäin nuorena ja olen aina rakastanut korttien lätkimistä suuntaan tai toiseen. Pokerista olen pitänyt kauan, mutta Texas Hold'Emiin tutustuin JDubin kautta, kun eräänä iltana asetuimme SubTV:n ääreen ihailemaan WPT:n huumaa. Hullaannuin välittömästi. Olen siirtynyt oppilaaksi pokerin kiehtovaan maailmaan, eikä paluuta ole.

Urani lähti käyntiin melkein liiankin lupaavasti ja juurikin niin lupaavasti, että jäin koukkuun. Aloitin pelaamisen PokerStarsien sittareissa, 1.2 oohin summalla, jolla pääsin harjoittelemaan. Luovin tieni muutaman kerran putkeen finaalipöytään ja tienasin höntsäsummia Cashieriini. Sitten isänikin innostui pelaamaan ja käytti nimimerkkiäni parin viikon ajan. Hieman harmittaa, sillä hänen pelityylinsä on niin erilainen omastani (minun hyvä, hänen hätäinen) etten halua tulla tunnetuksi sellaisena pokerinpelaajana. Onneksi ajoin hänet lopulta Paffille.

Alun jälkeen pelini sujuivat kuin luistettu - tienasin rahaa ja olin ihan mukavasti voiton puolella. Mainittakoon, että pelaan vain sittareita (Texas Hold'Em No Limitiä), isompiin pöytiin siirryn kun koen hallitsevani pelin paremmin. Pääsin myös pelaamaan Texasia livenä, kuuden hengen porukan kanssa, ja voitin hurjan 30 euron potin. OOHhh!

Sitten tuli suvantovaihe, mistä olen kiitollinen. Luulin osaavani, vaikken osannutkaan. Älysin, että minun on opittava lisää. Turhaannuin suuresti kun river vei aina voittoni ja kaveri tiputti minut roskakädellä. Tällä hetkellä elän valaistumisen aikaa, tai sen alkua oikeastaan - matka pokerin masterointiin tulee olemaan pitkä. Luen pokerikirjallisuutta ja katson dokumentteja sekä videoituja turnauksia. Pyrin löytämään oman pelityylini, missä minulla on suurena apuna esikuvani Howard Lederer. Hän on pokeripersoonista se, jota kunnioitan suurimmin ja jonka oppeja kuuntelisin vaikka päiviä putkeen.

Pidän siis pientä taukoa. Myönnän, että pelasin eilen yhden sittarin ja tänään toisen. Sijoituin sijoille 5. ja 3., joihin en ole vielä ollenkaan tyytyväinen. Ongelmani on se, että en uskalla ottaa paljoa riskejä. Vahvuuteni taas lienee, että kun pelaan, pelaan hyvillä käsillä. Kärsivällisyys maksaa palkkansa. Suurin kompastuskiveni on nettipeleissä aloittelijoita vastaan pelaaminen (tai oikeastaan huonoja pelaajia). Kuinka minä voin ennustaa heidän ajatuksiaan ja liikkeitään, kun he eivät itsekään tiedä mitä tekevät?

Pieni näyte pelityylistäni lienee jo seuraavat statsit, joita hyödynnän esimerkkinä. Huomattava on kuitenkin, että toki muunnan pelityyliäni tilanteen ja jopa mielialankin mukaan. During current Hold'em session you were dealt 138 hands and saw flop:
- 8 out of 21 times while in big blind (38%)
- 4 out of 21 times while in small blind (19%)
- 8 out of 96 times in other positions (8%)
- a total of 20 out of 138 (14%) Pots won at showdown - 9 of 9 (100%)

Itselläni on sellainen tunne, että viime päivinä ovat kädet olleet niiiiin jäässä, ettei mitään järkeä. Kai se onni joskus kääntyy ja sama pirulainen se on kaikille.

Palatakseni vielä hetkeksi itse blogiin, totean, että odotan innolla tulevia hetkiä sen parissa. JDub on samalla paras ystäväni ja pahin vihamieheni. Sen kummemmin en suhdettamme ala selittää, sitä kun ei voi ymmärtää. Kunnioitan häntä suuresti pelaajana ja kirjoittajana, vaikka mielipiteemme tulevatkin todennäköisesti eroamaan. Olemme molemmat "ainaoikeassa"-ihmisiä, vaikka minä olen se, kenen mielipiteet tulevat olemaan parempia.

Mitä tulen sitten kirjoittamaan blogissa? Kaikesta ajankohtaisesta pokeria koskien, Texas Hold'Emia näin tarkemmin sanottuna. En suunnittele etukäteen mitä kirjoitan, sillä minulla on niin paljon sanottavaa, että muuttuisin hulluksi niin tehdessäni. Eli mitä mielessä on päällimmäisenä kirjoitushetkellä, siitä löydän aiheenikin. Tekstin tyylin havaitsette aikanaan, todennäköisesti se on hieman enemmän emotionaalista kuin matemaattisesti analyyttistä.

Saa nähdä tuleeko näitä tekstejä kukaan meidän lisäksemme ikinä lukemaan, mutta ei se ole onneksi päätarkoituskaan. Pointti tässä on minulle sama kuin JDubillekin: tämä tukee kehitysprosessiani pelaajana ja bonuksena pääsee kirjoittamaan. Mikä nautinnollinen kombinaatio!

---

Vastaus päivän kysymykseen (Jos Tsume ja Hige pelaisivat headsup no limit holdemia, kumpi voittaisi?) : Ehdottomasti Tsume. Hige on liian impulsiivinen ja tunteikas pelaamaan pokeria. Tsume on laskelmoiva ja kylmänrauhallinen, sekä vaikuttaa paljon fiksummalta kuin Hige. Tsumella on 'Rainissa suurempi asema, ja hänen luonteenpiirteensä sopivat pokerinpelaajalle väh. yhtä hyvin kuin Higen. Tsume iskisi SUTENA juuri oikeassa kohdassa ja antaisi kuolemaniskun kumppanilleen.

Päivän kysymys II: Kumpi on kunnioitettavampi pokerinpelaaja - Howard Lederer vai Chip Jett? Perustele mielipiteesi.

Quickie: Miksi en uskonut Doyle Brunsonia?

(Quickie on impromtu aihe, joka nousee pintaan ja pakottaa kirjoittamaan. Kirjoituksessa ei ole samanlaista rakennetta kuin "normaaleissa" kirjoituksissani. Tällä kertaa aiheena kaksi paria.)

Pelasin eilen kaksi SnG-turnausta illan ratoksi. Molemmissa turnauksissa ajauduin ongelmiin saman ilmiön kanssa. Mikä tekee tästä noloa on se, että olen lueskellut Doyle Brunsonin "Super System" kirjaa viime päivinä, kirjaa jota useat pitävät holdemin raamattuna. Siellä guru itse sanoo, että kaksi paria on vaarallinen käsi, varsinkin jos kätesi yhdistyy pöydän pienimpään korttiin.

Esim. Taskussa A5 , floppiin A58. Kaveri katsoo betin ja turn on 8. Hyvältä tuntunut AA55 kätesi on yhtäkkiä AA88 5-kickerillä. Not so good hand anymore, is it?

Miksi en siis eilen uskonut Doyle Brunsonia, vaikka olin juuri lukenut hänen varoittavat sanansa tästä kyseisestä tilanteesta? Kai se on myös pokerissa niin kuin muussakin elämässä. Joskus virheet on tehtävä itse ja opittava kantapään kautta. Käydäänpä kädet läpi...

45 pelaajan SnG-turnaus. Mukana vielä 17-18 pelaajaa, olen hieman shortstacked 2400 pelimerkilläni, average on jossain 4000 tietämillä. Blindit 100/200, muutaman minuutin päästä 200/400. Ajoin itseni huonoon kuntoon korottamalla 1000 merkkiä etupositiosta AK suitedilla. SB meni allin ja BB seurasi perässä. Jouduin foldaamaan käteni, mutta ällistykseni oli suuri, kun kaverit paljastivat taskuistaan A2s ja J9o. Haiskahti yhteispeliltä, mutta eipä siinä mitään. Tein kuitenkin hyvän laydownin, koska J9 sai Queen high suoran natsaamaan. Mutta se käsi...

Olen BB:lla, yksi kaveri maksaa 200 3-4 paikalta (9 pelaajan pöytä, täynnä). Checkaan surkealla K2 kädelläni. Floppi tulee K32. Innostun siitä miten roskakäteni muuttuu yhtäkkiä (näennäisesti) vahvaksi kädeksi. Betsaan 400, kaveri korottaa 400 päälle ja menen allin. Hän katsoo ja näyttää KJ. Olen 70-30 ennakkosuosikki viemään käden. Mutta en tullut ajatelleeksi, että 3 outin sijasta hänellä on tällä hetkellä 6 outtia (kolmospariin) eli 6/47 = 12,7 % mahdollisuus saada parempi käsi. Ei mikään kauhean korkea, mutta en todellakaan ollut niin "nuts", kun jo itse hätiköidysti ajattelin. Seuraava kortti on A ja pöytä näyttää tältä K32A. Hänen outtinsa kasvavat yhdeksään (3 kolmosta, 3 jätkää ja 3 ässää) eli 9/46 = 19,5 prosenttia. Nyt oddsini ovat kuitenkin jo n. 80-13,5 eli pienoisesta bad beatista voidaan puhua, kun pöytään napsahtaa riverillä toinen ässä. Lowkickerillä ei välttämättä olisi kannattanut pelata noin aggressiivisesti, toisaalta kaveri olisi saattanu KJ parillaan pakottaa minut allin-ratkaisuun. Olisin kuitenkin saattanut nähdä A:n tulevan pöytään turnilla ennen sitä ja foldannut käteni siihen paikkaan.

Seuraava tilanne tulee heti kohta perään uudessa SnG:ssä. Limppaan mukaan ennen buttonia A7:lla ja flopin näkee kolme pelaajaa. A78 tulee pöytään, kaveri edellä korottaa blindeihin nähden rutkasti ja minä menen allin. Hän heittää pöydälle AJ ja tunnen oloni hyväksi. Oikea ratkaisu. Kaikki kusee kuitenkin jo turniin, kun pöytään naksahtaa toinen kasi ja seiskani muuttuu kikkeriksi. Kaveri oli shortstacked minuun verrattuna ja pysyin edelleen turnauksessa. Ehkä 10-15 minuuttia myöhemmin olen taas mukana A7:lla. Floppi tulee AT7 ja pusken allin turhautumisen vaivaamana. Yksi tyyppi maksaa ja näyttää A2. Nyt on aika rahastaa. Turn T, River Q ja potti menee jakoon. Pian tämän jälkeen olen allin roskakädellä ja ulkona turnauksesta.

Huvittavaa tästä tekee sen, etten ole törmännyt tähän "kaksi paria pöydän pienimmällä parilla" ongelmaan muistini mukaan sitten leikkirahapöytien. Nyt koen sen kolme kertaa reilun puolen tunnin aikana. Positiivista lienee kuitenkin se, että opin tästä sen mitä en Doyle Brunsonin kirjoittamana pystynyt sisäistämään. Älä rakastu kahteen pariisi, varsinkaan jos pidät kädessäsi pöydän pienintä paria.

By Jdub

"Ooh Howard" eli mistä tässä on oikein kysymys?

Duel of the day: 72o vs. AKs 30,5-69 * (* = lisää tekstin lopussa)

Miten se kaikki alkoi?

Offsuit - Eri maata on kahden pelaajan päiväkirja pokerista. Minä, kirjoittajista se miehisempi, olen pelannut Holdemia kohta kolme kuukautta. Kaikki alkoi tietenkin kliseiden mukaan SubTV:n World Poker Tour - ohjelmasta. Jo ensimmäinen ohjelma koukutti ja varsinkin pelipöydissä istuneet persoonalliset pelaajat kiehtoivat. Phil Ivey, Howard Lederer, Paul Durden, Tony G, Phil Helmuth... Itse peli oli toki kiehtova myös ja pian löysinkin itseni jo leikkirahapöydistä ja freerolleista opettelemassa holdemin alkeita. Kauaa en leikkirahalla viitsinyt pelleillä, mutta ongelmana oli haluttomuuteni käyttää pankkikorttini luotto-ominaisuuksia internetin yhteydessä. Probleema ratkesi Ahvenanmaalaisen vedonlyöntifirman PAF:n avustuksella. Suora tilisiirto teki elämän paljon helpommaksi. Raha ei kuitenkaan pysynyt kovin hyvin hyppysissä ja varsinkin turnausmaksut tuntuivat aloittelevalle pelaajalle hirvittäviltä. 5-10 USD per turnaus + rake. Olin kuullut puhuttavan oppirahoista, mutta nämä tuntuivat minulle liian kalliilta. IRCNetistä löysin kuitenkin avun eräältä pokeriammattilaiselta, joka ohjasi ja opasti minua alkutaipaleella vähän, mutta asiantuntevasti. Löysin pokerstarsin, jossa pelin tasoa sanotaan kovaksi, mutta turnausmaksut ovat alhaisimmillaan dollarin luokkaa. Pokerstarsissa pelailen edelleen ja siellä aion myös pysyä. Tosin AbsolutPokerin 2 ja 3 dollarin pöydätkin houkuttelevat, mutta niin kauan kuin pidän itseäni vielä aloittelevana pelaajana, en aio ylöspäin dollarin pöydistä siirtyä. I have a plan ja kiire ei ole minnekään. Tästä suunnitelmasta tuonnempana lisää. Nyt esittelen lyhyesti tämän blogin toisen kirjoittajan, neiti X:n (ei harmainta aavistusta millä nimellä hän aikoo tänne kirjoittaa).

Parempi puolisko

Ooh Howard! Neiti X on itseäni 6 vuotta nuorempi, vielä alempaa kouluastetta suorittava kaunis naishenkilö. Tunnemme toisemme niin hyvin kuin voimme antaa toistemme itsemme tuntea. Kaunis lause, jonka tarkoitus jää hämäräksi. Hämärä on myös meidän välinen suhteemmekin. Suhde, jossa viha, rakkaus, ystävyys, inho, hulluus ja huumori yhdistyy tavalla, jota myös groteskiksi voisi luonnehtia. Minä en pidä Hänestä, Hän ei pidä minusta, mutta silti jaamme monta yhteistä kiinnostuksen kohdetta ja arvostamme toisiamme tavalla, jota on hankala selittää. Jos minun pitäisi tiivistää tämä kaikki yhteen sanaan olisi se ehdottomasti... "Hhh".

Sain neitimme kiinnostumaan pokerista marraskuisena iltana, kun Hän oli vierailemassa luonani. Asetuin sohvalle, johon Hän myös itsensä sijoitti. Tiesin hänet armottomaksi kortinpelaajaksi, mutta yllätyin silti siitä kiinnostuksesta, jolla Hän alkoi WPT-ohjelmaa pienen maanittelun ja selittelyn seurata. Pöydässä istuvat persoonat iskivät myös häneen ja lujaa. Kyseessä taisi olla PartyPokerin miljoonan dollarin turnaus, joka käytiin ristelyaluksella. Finaalipöytää dominoivat pahis Chip Jett sekä pokerin professori ja babyface Howard Lederer. Seuraavana iltana päästin hänet koneelle pelaamaan muutaman sit´n`go turnauksen ja paluuta ei sen jälkeen ole ollut... Tarkemmin omista vaiheistaan hän voi kertoa itse, mutta sanomattakin on selvää, että minä olen hänen mestarinsa. Ja sen tulette tässä pokeriblogissa havaitsemaan. Believe me...

Mitä tämä pokeriblog tulee sisältämään?

Itse tulen tarjoamaan pohdintoja niin pelatuista käsistä, turnauksista, pelistrategioista, uusista asioista joita opin tai sisäistän, muutoksista pelityylissä, havaintoja omasta ja muiden pelityyleistä, sosiologisia huomioita pokerin vaikutuksesta omaan elämään, livepelaamisesta, suunnitelmista joita olen pokerilleni tehnyt ja sattumanvaraisista aiheista, joita pokerimaailma eteeni heittää. Otsikon "eri maata" merkitys ei myöskään ole pelkästään siinä, että minä olen mies ja hän on tytönheitukka. Jos totta puhutaan, sukupuoli ei ollut edes johtava teema blogin nimen valinnassa. Varsinainen syy termin "offsuit" käytölle on löytyy persoonallisuuksistamme. Kumpikaan ei ole pahemmin väärässä, itse asiassa olemme molemmat omasta mielestämme suurimman osan ajasta täysin oikeassa. Silti olemme monesti eri mieltä asioista ja kun näin tapahtuu...

En odota, että tällä blogilla olisi kauheasti lukijoita, todennäköisesti tällä blogilla ei ole ollenkaan lukijoita minun ja Hänen lisäkseen. Päätarkoitus tällä koko projektilla onkin auttaa meitä kehittymään pelaajina. Tänne asioiden kirjoittaminen, joita on opiskellut, muttei vielä täysin sisäistä voi avartaa ymmärtämystä. Ja kuten muussakin elämässä, niin myös tässä tapauksessa asioiden "ulostaminen" voi auttaa näkemään kokonaisuuden paremmin, kuin jos niitä jauhaisi vain sisällään. Kyseessä on siis mitä suurimmassa määrin oppimispäiväkirja, tosin viihteellisellä lisäkierteellä. Toki kaikki kommentit ja tipsit ovat tervetulleita, se olisi ylimääräistä plussaa ja erittäin tervetullut lisä "Serial Experiment Holdem" projektiimme.

Päivän kysymys Hänelle: Jos Tsume ja Hige pelaisivat headsup no limit holdemia, kumpi voittaisi? Vastaa ja perustele, counteroin omassa seuraavassa postauksessani!

* Päivän kaksinkamppailu käytiin 27 offsuitin ja AK suitedin välillä. 27o pidetään tunnetusti holdemin huonoimpana kätenä, kun taas AKs kuuluu A-luokan premiumhanskoihin. Silti se saa preflopissa puolelleen vain 70-30 prosentit. Ei mikään musertavan hyvä käsi siis.

Ensi kerralla: Vastaus päivän kysymykseen, päivän kaksinkamppailu, käyn läpi 2.1. pelaamaani kättä SnG-turnauksessa, jolla lensin pihalle kuin lumiukko. Ja kenties jotain muuta.

By JDub